Kotoutujien ääni kuuluviin: Kokemuksia neljältä paikkakunnalta | Harticle
Kotoutuminen on prosessi, joka vaatii tukea, ymmärrystä ja resursseja niin yksilöiltä kuin yhteiskunnaltakin. Hankkeilla etsitään jatkuvasti uusia toimintamalleja ja työkaluja kotoutumisen edistämiseen. On tärkeää ymmärtää, mitä kotoutujat kokevat tarvitsevansa ja millaisia kokemuksia heillä on uudessa ympäristössään. Kotoutujien näkökulma on oltava keskiössä hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotissa valmennetaan yhteisökummeja tukemaan kiintiöpakolaisten kotoutumista. Pilotissa on keskeistä tukea kotoutujan polkua kohti uusia yhteisöjä. Hankkeessa kehitetään toimintaa, jossa huomioidaan maahan muuttaneiden tarpeet ja toiveet. Kotoutujien lisäksi hyödyn saajia ovat osallistuvat kunnat, järjestöt, seurakunnat sekä koko pakolaisten vastaanottojärjestelmä.
Kohderyhmälähtöisessä pilottihankkeessa kotoutujat ovat mukana luomassa toimintaa
Kotoutujien ääni kuuluu pitkin hankematkaa. Hankkeen aikana on kerätty kotoutujien näkemyksiä neljältä eri paikkakunnalta: Rautjärveltä, Kajaanista, Kaarinasta ja Liedosta. Näitä näkemyksiä kerättiin yhteensä 35 kiintiöpakolaiselta tai paikkakunnalle jo kotoutuneelta pakolaistaustaiselta henkilöltä. Keräämisessä hyödynnettiin “Mitä kuuluu?” -keskustelurunkoa, joka on saatavilla kuudella eri kielellä: suomi, englanti, arabia, swahili, dari ja farsi. Keskustelujen tarkoituksena on saada jokaisen toiveet ja tarpeet kuuluviin, jotta Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotin toimintoja suunnitellaan kohderyhmälähtöisesti.
Keskustelut keskittyivät kolmeen pääteemaan: vastaanottoon, paikkakunnan mahdollisuuksien tuntemiseen ja niihin osallistuminen sekä sosiaaliseen verkostoon / yhteisöihin.
- Kokemus vastaanotosta
Kotoutujien kokemus vastaanotosta vaihteli paikkakunnittain. Moni koki alkuvaiheen haastavaksi ja olisi kaivannut enemmän tukea esimerkiksi vapaaehtoisilta, kun kaikki oli vierasta ja uutta. Erityisesti he toivoivat apua arjen hallintaan, kuten lääkärin ajan varaamiseen. Pääsääntöisesti ensimmäiset tapaamiset vapaaehtoisten ja kunnan työntekijöiden kanssa olivat jääneet mieleen positiivisina. - Paikkakunnan mahdollisuudet ja osallistuminen
Tuntemus paikkakunnan mahdollisuuksista ja niihin osallistuminen olivat tärkeitä kotoutumisen kannalta. Keskusteluissa korostui, että mitä enemmän kotoutujat tuntevat paikkakuntaa ja osallistuvat sen tarjoamiin aktiviteetteihin, sitä vahvemmat ovat heidän sosiaaliset verkostonsa. Käytännön haasteet, kuten kulkeminen eli julkisen liikenteen heikkous erityisesti pienillä paikkakunnilla teki osallistumisesta hankalaa. Myös yhteisen kielen puuttuminen vaikeutti osallistumista harrastuksiin ja tapahtumiin. Yhteisön löytäminen on hankalaa, jos ei osaa paikkakunnan kieltä. - Kontaktit ja sosiaalinen verkosto
Monet kotoutujat kaipasivat kontakteja paikalliseen väestöön ja yhteisöihin. Erityisesti nuoremmat toivoivat saavansa suomalaisia ystäviä, mutta kielitaidon puute ja kulttuuriset erot saattoivat muodostaa esteitä. Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostui tässäkin kontekstissa, sillä yhteisökummin tehtävänä on auttaa kotoutujia tutustumaan erilaisiin yhteisöihin ja edistää heidän mahdollisuuksiaan löytää uusia kontakteja.
Kokonaisuudessaan kotoutujien äänen kuuleminen hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Kotoutujat ovat mukana luomassa toimintaa, eivät vain toiminnan kohde.
Kirjoittaja: Satu Riikonen, VTM, lehtori ja Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen projektikoordinaattori, Humak
Julkaisupäivämäärä 2.4.2024
Julkaisusarja: Humak harticle
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lisätietoa Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotista:
Kirjoitus jatkaa Humaaneja näkökulmia kotoutumiseen -harticle-teemaa.
Lue myös: Yhteisölähtöinen kotoutuminen – Yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve
