Ammattina kommunikaatio-ohjaaja

Voinen sanoa, että lähes kaikki kainuulaiset, jotka tarvitsevat jotain puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikaatiomenetelmää arjessaan, ovat asiakkaitani; toiset lyhyemmän aikaa, toisten kanssa yhteistyö jatkuu vuosia, kertoo kommunikaatio-ohjaaja Niina Sinokki.

Humakin Kuopion yksiköstä vuonna 2005 viittomakielen tulkiksi (AMK) valmistunut Niina on työuransa aikana ehtinyt toimia monipuolisissa kommunikaatioalan tehtävissä, mm. viittomakielen tulkkina, kirjoitustulkkina, kommunikaatio-opettajana, esimiehenä ja lisäksi valmistuttuaan puhevammaisten tulkiksi myös kommunikaatio-ohjaajana. Niina Sinokin nykyinen työpaikka on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, missä hän toimii kommunikaatio-ohjaajana.

Humakilla on pitkä kokemus viittomakielen tulkkien kouluttajana Kuopiossa ja Helsingissä. Vuonna 2018 tapahtui muutos, kun tulkkikoulutuksen painotukset muuttuivat. Kuopiossa koulutetaan tulkkeja (AMK), jotka voivat toimia puhevammaisten tulkkeina ja erilaisissa kommunikaation ohjaus- ja neuvontatehtävissä. Helsingistä valmistuu tulkkeja (AMK), jotka voivat toimia tulkkeina kuuroille, viittomakieltä käyttäville asiakkaille. Syventävät opinnot tuovat mahdollisuuden pätevöityä tulkiksi myös muille asiakasryhmille.

Niina Sinokki kertoo urapolustaan:

Minulla ei ollut minkäänlaista taustaa sen enempää viittomakielestä kuin viittomakielisten yhteisöstä ennen opintojen aloittamista. Opiskelupaikan saatuani sain sukulaiseltani vanhan Viittomakielen kuvasanakirjan, joka kainalossa muutin Kuopioon opiskelija-asuntoon.

Parasta opiskelussa oli päästä kokonaan uudenlaisen kielen ja yhteisön maailmaan. Kirjoitimme paljon erilaisia tekstejä, ja kirjoittaminen onkin koulutuksen jälkeen ollut todella vaivatonta, mikä on varmasti nykypäivänä lähes työssä kuin työssä tarpeen.

Olin opiskeluvuosina mukana myös tutor- ja opiskelijakunta HUMAKOn hallitustoiminnassa, joten tapasin paljon muiden alojen opiskelijoita Humanistisen ammattikorkeakoulun eri yksiköistä eri puolilta Suomea. Nämä kohtaamiset olivat todella mukavia, ja koen, että näiden toimintojen kautta sain hyvää oppia mm. yhdistysten hallitustoimintaan, joiden parista tunnun löytävän itseni yhäkin niin työn kuin harrastuksieni parissa.

Valmistuin viittomakielen tulkiksi keväällä 2005. Muutin opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulleni Kainuuseen, missä pieni ja ihana tulkkiyhteisö otti minut siipiensä suojaan.  Tein töitä freelancerina, ja myöhemmin työni jatkui kuukausipalkkaisessa työsuhteessa ja työni olil hyvin monipuolista, Vuosina 2009 –  2010 kävin Humakin järjestämät kirjoitustulkin erikoistumisopinnot, ja toimin viittomakielen tulkin lisäksi myös kirjoitustulkkkina. Tein myös yhä opetuksia perheissä ja esimerkiksi kansalaisopistoissakin. Näiden lisäksi pääsin työpaikallani alueen esimiestehtvään.

Minulla on nykyisessä kuukausipalkkaisessa työssäni liukuva työaika ja omasta halustani tarjoan perheille mahdollisuutta myös ilta-aikaan tapahtuvaan ohjaukseen ja opetukseen. Koska työalueeni on koko Kainuu, kuluu työajasta melko paljon auton ratissa. Toisinaan päivät täyttyvät opetus- ja ohjauskäynneistä niin viittomien kuin erilaisten kuvallisten kommunikaatiokeinojen parissa.

Asiakaskunnan kirjo

Kotityöryhmäni on kehitysvammapoliklinikka, mutta asiakaskuntaani ovat kaikenikäisten kehitysvammaisten lisäksi myös ei-kehitysvammaiset lapset, joilla on jokin kielen- tai puheenkehityksen ongelma ja myös aikuiset, joilla on vaikkapa afasia tai muistisairaus.

Tärkein yhteistyötaho on puheterapeutit. Kehitysvammapoliklinikan sekä lasten- ja aikuisneurologian poliklinikoiden puheterapeutit ovat ne henkilöt, jotka työpanostani asiakkaille suosittelevat. Saan ”työmääräykseni” siis heiltä. Kuntouttavat puheterapeutit taas ovat niitä, kenen kanssa jaan arkista vastuuta ja suunnittelemme esimerkiksi asiakkaalle tulevan kommunikaatiovälineen sisältöä.

Kommunikaatio-ohjaajan työnkuva

Työnkuvaani kuuluvat tukiviittomien opetukset ja kuvallisten kommunikaatiomenetelmien rakentaminen, yksilöllistäminen ja päivittäminen sekä näiden menetelmien käytön ohjaus asiakkaan lähipiirille. Erityisesti kehitysvammapuolella työnkuvaani kuuluu myös erilaisten kuvallisten struktuurien rakentaminen asiakkaille.

Työpäivien sisällöt vaihtelevat hyvin paljon. Kuljen paljon ympäri Kainuuta opettamassa ja ohjaamassa asiakkaita. Välillä taas istun toimistolla tietokoneen, tulostimen ja laminointikoneen ääressä tehden kommunikaatiomateriaalia, vaikkapa kansioiden tai kommunikaatio-ohjelmien päivityksiä.

Osallistun myös asiakkaiden palavereihin esimerkiksi kouluilla tai päiväkodeissa, ja tarvittaessa osallistun myös kuntoutussuunnitelmien tekemiseen liittyviin palavereihin kehitysvamma- tai lastenneurologisella poliklinikalla.

On mahtavaa olla osa moniammatillista tiimiä

Parasta tässä työssä on erityisesti sen monipuolisuus sekä ihmiset, joita kohtaan niin asiakkaissa kuin toisissa ammattilaisissa. On mahtavaa olla osa moniammatillista tiimiä. Saan aina heiltä ja muilta yhteistyötahoilta tukea työssäni, vaikka perustyöni teenkin lähinnä itsekseni.

Varsinaisia päätyönään kommunikaatio- tai AAC-ohjaajana toimivia henkilöitä on Suomessa vielä melko vähän, kunnallisella puolella ei kai juurikaan, joten puhdasta ammatillista kollegiaalista tukea on saatavilla hyvin harvoin. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö mahtavia ammatillista osaamista kehittäviä hetkiä tulisi työssä.

Joskus yksi puhelinkeskustelu asiakkaan tilanteesta voi viedä ammatillista näkemystäni ja osaamistani aimo annoksen eteenpäin. Sen voin käydä  vaikkapa kuntouttava puheterapeutin tai Kommunikaatiokeskus Tikoteekin teknisen ohjaajan kanssa samalla kun ajelen autolla keväisenä päivänä kohti maakunnan laitamia.