Mahmudin koulu ja vapaaehtoiset Gambiassa.

Jyväskylässä yheisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Anniina Ahlholm haluaisi palata takaisin kotimaahansa Gambiasta, jonne on jäänyt koronavirusepidemian takia jumiin. Ennen matkaa varattu paluulento keskiviikoksi 25.3.2020 on peruuntunut, samoin kuin sen korvaavaksi hankittu lippu haastattelupäivänä maantantaina. Anniinalla ei ole tietoa miten ja milloin hän voisi palata kotimaahansa. Ulkoministeriöltä puhelimitse ja viestein saadut ohjeet tuntuvat hänestä ristiriitaisilta eikä selkeitä toimintaohjeita vielä ole. Gambiassa olevista noin sadasta suomalaisesta reilut 30 on ilmaissut halukkuutensa palata kotimaahansa. Humak on välittänyt tästä tiedon Suomen viranomaisille.

–”Minulla on täällä toistaiseksi kuitenkin hyvä olla eikä minulla ole hätää. Minulla on katto pään päällä, minulla on ruokaa ja riittävästi rahaa”, Anniina lohduttaa läheisiä, mutta toteaa, että epätietoisuus on raskasta. –”Tilanteeseen olisi helpompi sopeutua, jos tietäisi olevansa jumissa esimerkiksi seuraavat kaksi kuukautta, mutta jos paluulentoja koettaa päivittäin järjestää ja ne eivät toteudu, se on vaikeaa”, Anniina toteaa.

Anniina kiittää läheisiään sekä Humakin lehtoria Maarit Honkonen-Seppälää, jotka ovat viestineet hänen puolestaan sekä ministeriöön että matkatoimistoon.

–”Maaritiin on aina voinut olla yhteydessä ja hän on häärinyt asian kanssa joka suuntaan. Siitä hänelle suuret kiitokset”, Annina kiittää.

Anniina Ahlholm Gambiassa.
Anniina on yksi monista suomalaisista, jotka eivät yrityksistään huolimatta ole saaneet matkaa järjestymään Suomeen. Kuva: Anniinan kotialbumi.

Koronatilanne Gambiassa huolettaa: ”Maassa on vain viisi hengityskonetta”

Paikallisen terveydenhuollon tasoon tai paikallisten suhtautumiseen epidemian edessä Anniinalla ei ole suurta luottoa. Vaikka televisiossa on ohjeistuksia tartunnan välttämisessä, paikallisten uskomukset siitä, ettei tauti tartu lähtökohtaisestikaan heille tai tietämättömyys hygieniasta, vahvistaa hänen huoltaan siitä, että epidemian iskiessä maa on suurissa vaikeuksissa.

–”Ihmiset hakeutuvat mieluummin paikallisen poppamiehen pakeille kuin lääkäriin. Lisäksi sairaana olevat eivät hakeudu testeihin”, Anniina ihmettelee ja jatkaa, että vaikka vasta tiistaina kerrottiin ensimmäisen naisen saaneen tartunnan, jo eilen sunnuntaina ilmoitettiin ensimmäisestä kuolonuhrista.

Kuolleen, noin 70-vuotiaan miehen, epäillään tartuttaneen useita muita henkilöitä, koska hän on ollut hyvin aktiivinen puhuja uskonnollisissa tilaisuuksissa. Koronaviruskuolema todettiin vasta sen jälkeen, kun mies oli kuollut ambulanssissa. Tämä kertoo siitä, että ihmiset mieluummin sairastavat ja tartuttavat muita, kuin hakeutuvat ajoissa hoitoon.

Anniina on huolestunut tilanteesta, koska koronavirus on näiden tietojen mukaan jo levinnyt maahan, mutta sen levinneisyydestä ei saa riittävän luotettavaa kuvaa. Lisäksi maassa on huolestuttavan vähän hengityskoneita. Gambiassa asuu kaksi miljoonaa ihmistä, mutta hengityskoneita maassa on vain viisi.

–”Paikallisilla ei ole juoksevaa vettä, joten tilanne on hyvin huolestuttava hygienian suhteen”, Anniina toteaa.

Anniina on vieraillut sairaalassa ja kertoo, ettei hänellä ole kovin vahva luotto paikalliseen terveydenhuoltoon. -”Hygieniataso näin maallikonkin näkökulmasta on alhaisella tasolla. Esimerkiksi asiakasvessoista puuttui saippua”, hän ihmettelee.

Ulkoministeriöltä saadut ohjeet ovat ristiriidassa keskenään

Tilanteen vakavuus ei ole Anniinan käsityksen mukaan selvillä ulkoministeriössäkään. Kun Suomi 16. maaliskuuta kehotti kansalaisiaan palaamaan kotimaahan, Anniina alkoi selvittää vaihtoehtoja paluumatkalle. Tällöin hänellä ei vielä ollut tietoa 25.3. varatun kotimatkan peruuntumisesta ja lyhyet vaihtoajat tilanteessa, jossa maa toisensa jälkeen sulki rajojaan, tuntui vaikealta vaihtoehdolta. –”Ostin lipun 23.3. lähtevään koneeseen, mutta se siis peruuntui. Jälkikäteen ajateltuna jumittuminen esimerkiksi Frankfurtin lentokentälle olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta tätä ei voinut matkojen varaamisen yhteydessä tietää”.

Ulkoministeriökin kertoi, ettei voi ennakoida tilannetta. Vastausta kysymykseen, kannattaako vaihtoyhteyksien kanssa ottaa riskiä, ei voitu antaa. Matkatoimisto Tjäreborg puolestaan kieltäytyi myymästä paluulentoa Gambiasta lähteneeseen koneeseen perustellen, ettei yhdensuuntaisia matkoja myydä.

–”Olen koettanut saada lentoja englantilaisten ja Saksan järjestämiin lentoihin, mutta ne ovat olleet täynnä tai sinne ei ole otettu suomalaisia”, Anniina kertoo turhautuneena. Tieto, että ulkoministeriö järjestäisi lentoja, ei siis pidä paikkansa.

–”Ulkoministeriö kehottaa katsomaan kaupallisia lentoja, mutta niitä ei järjestetä ja useita lentoja on peruttu”, Anniina toteaa. ”Terveiseni Suomeen on, että täällä on suomalaisia, jotka haluaisivat kotiin. Nyt tarvitaan peliliikkeitä, jotta kaikkialla maailmassa jumissa olevat kansalaiset pääsevät turvallisesti kotiin. Toivon, että Pohjoismaat yhdistäisivät voimansa ja hakisivat kansalaisensa pois yhdessä”, Anniina toteaa.

Anniina tekee vapaaehtoistyötä Gambiassa.
Paikallisia koululaisia Mahmudan kylän koulussa.

”Valmistuminen on enää paluumatkasta kiinni”

Annina Ahlholm on viittä vaille valmis yhteisöpedagogi, joka suorittaa Gambiassa parhaillaan viimeistä, vapaaehtoista harjoitteluaan. Valmistuminen on enää kiinni kotiinpaluusta, joka on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Myös Humak toivoo, että poikkeusoloista huolimatta kansalaisemme pääsisivät palaamaan kotimaahansa varsinkin maista, joiden terveydenhuollon infrastruktuuri ei pysty vastaamaan pandemian aiheuttamiin suuriin tehohoitomääriin.

Anniina saapui Gambiaan tammikuun alussa, jolloin koronaviruksen leviäminen ei ollut vielä tiedossa. Matkalaista ei voi syyttää välinpitämättömyydestä ja kaupallisten yhtiöiden peruuttaessa lentojaan, paluulennon järjestäminen on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi.

Anniina toimii harjoittelijana Mahmudan tulevaisuus ry:ssä, joka on vapaaehtoisjärjestö. Se toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimi, mutta sillä on palkkalistoillaan kolme paikallista opettajaa ja siivooja, joita harjoittelijat ovat tukemassa. Mahmudan kylässä, jossa on noin 2000 asukasta, toimii järjestön rahoittamana esikoulu, jossa on kaikkiaan  yli 170 koululaista. Anniina toimii koulussa ryhmätoiminnan ohjaajana. Lisäksi hän on hoitanut lasten kummitoimintarekisteröintejä, ollut mukana järjestämässä suomalaiskummien vierailuja paikkakunnalla sekä työskennellyt varainhankinnan, markkinoinnin ja viestinnän parissa

Anniina kiittää lämpimästi myös suomalaista harjoitteluohjaajaansa Tanja Sowea, joka on mahdollistanut harjoittelun jatkumisen myös siinä tapauksessa, jos koronajumi jatkuu pidempään. Anniinan on mahdollisuus jatkaa hallinnollista työtä. Tämä mahdollistaa harjoitteluun suunnatun tuen jatkumisen poikkeustilanteessa.

Humak keskustelee ulkoministeriön kanssa tilanteesta ja tekee parhaansa Anniinan ja muiden paluuta haluavien suomalaisten saamiseksi yhdessä ulkoministeriön kanssa pois Gambiasta.

Teksti: Jarmo Röksä
Kuvat: Anniina Ahlholmin kotialbumi

Haastattelu on tehty 23.3. WhatsAppin välityksellä.