Hyvinvoiva nuorisotyöntekijä tekee vaikuttavaa nuorisotyötä
Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavavat positiivisesti 1) selkeät työnkuvat, 2) luottamus nuorisotyöntekijän ammatilliseen näkemykseen, 3) nuorisotyöllisten näkemysten sanallistaminen, 4) nuorisotyön merkityksellisyys sen tekijälle, 5) työyhteisön vuorovaikutteinen palautekulttuuri, 6) työnohjauksen järjestäminen, 7) työtehtävien kirjaamisen helppous ja tarkoituksenmukaisuus, 8) työn vaativuuden ja ammattimaisuuden huomioiminen alan palkkauksessa, 9) toimiva työhyvinvointia tukeva verkostotyö, 10) ammattikunnan yhteisöllisyyden tukeminen sekä 11) nuorisotyön toimintojen tietoperusteen vahvistaminen.
Tutkimusten julkistustilaisuus toteutettiin osana Allianssi ry:n vuosittaista Nuorisotyön viikkoa (11.-17.10.2021), jonka teemana on nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointi. Tutkimusta, sen taustoja ja menetelmiä oli esittelemässä hankkeen tutkija Minna Rauas, joka tunnetaan työstään mm. nuorisotyön ammattieettisten ohjeiden kehittämisen parissa.
Nuorisotyön kenttä laajenee. Uusien toimintojen lisääminen tarkoittaa joko resurssien kasvamista tai olemassa olevien toimintojen kriittistä arviointia.
500 kohtaavan nuorisotyöntekijää tutkimuksen kohteena
Kyseessä on ensimmäinen laajasti tutkivalla menetelmällä nuorisotyöntekijöiden työnhyvinvointia selvittänyt tutkimushanke. Tutkimuksessa haluttiin selvittää käytännön tasolla kohtaavaa nuorisotyötä tekeviin ammattilaisiin. Tästä johtuen siitä on rajautunut pois alaa kehittävät, tutkivat sekä hallinnollisissa esimiestehtävissä toimivat nuorisotyöalan ammattilaiset.
-”Tutkimus eteni fokusryhmän ja pääteemojen määrittelystä. Siinä haluttiin keskittyä ammatilliseen työhyvinvointiin eli keskityttiin tarkastelemaan työhyvinvointia ammatin harjoittamisen näkökulmasta. Haluttiin keskittyä siihen, miten työympäristö ja työtehtävät vaikuttavat työhyvinvoinnin rakentumiseen ja mitä tekijät siihen vaikuttavat. Tämä luonnollisesti rajaa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työntekijän henkilökohtaisen taustan ja fyysisen työympäristön mahdolliset haasteet”, tutkija Minna Rauas kertoo.
Rauas tarkasteli työhyvinvointia Flow-käsitteen näkökulmasta. –”Jos työntekijän tehtävät ja haasteet ylittävät työntekijän taitotason se ahdistaa ja jos työ muuttuu rutiininomaisten tehtävien tekemiseksi, se turhauttaa. Miten löytää tasapaino työn tarjoamien haasteiden ja taitotason välillä on ydin ns. työn imun eli Flow’n saavuttamisessa”, Rauas avaa tutkimuksen taustoista.
11 suositusta nuorisotyöntekijän työhyvinvointiin
Tutkimuksessa löydettiin 11 tekijää hyvinvoinnin edistämiseen kohtaavassa nuorisotyössä.
Selkeät ja monipuoliset työnkuvat: Työnantajan laatima työnkuva rakentaa raamit, joiden sisällä työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä. Liian rutiininomainen työ turhauttaa, liika sirpaleisuus tai haasteellisuus ahdistaa. Työnkuvan mielekkyyttä lisää se, kun työntekijällä on mahdollisuus sopivassa suhteessa haastaa itseään ammattilaisena ja toteuttaa erityisosaamistaan.
Ammatilliseen näkemykseen luottaminen: Luottamalla nuorisotyön havaintoihin ja alalla muodostuneisiin näkemyksiin vahvistetaan työn merkityksellisyyttä ja työntekijän ammatti-identiteettiä.
Nuorisotyöllisten näkemysten sanallistaminen: Nuorisotyöllinen näkökulma tulee olla jäsennelty niin, että yksittäinen työntekijä pystyy hyödyntämään sitä omassa työssään.
Nuorisotyön merkityksellisyyden esille tuominen: Työhyvinvointia ammennetaan myös sieltä, kenelle ja ketä varten työtä tehdään. On tärkeää, että alasta keskusteltaessa tehdään näkyväksi nuorisotyön arkea, onnistumisia, saavutuksia ja sille osoitettua kiitosta.
Työyhteisön palautekeskustelukulttuurin kehittäminen: Nostetaan nuorisotyön toiminnallisuuden rinnalle vuoropuhelua siitä, mitä toiminallisuudessa tapahtuu. Vahvistetaan puhetta toimintojen tarkoituksista, tavoitteista ja niiden toteutumisesta työyhteisössä.
Tunnistetaan työnohjauksen merkitys työhyvinvoinnissa: Nuorisotyössä tulee huomioida työnohjaus työhyvinvoinnin vahvistajana ja ylläpitäjänä. Työnohjaus auttaa jäsentämään työtä, vahvistaa ammatillisuutta ja purkaa työn henkistä kuormaa.
Valjastetaan kirjaaminen tukemaan työhyvinvointia: Työn kirjaamisen tulee olla hyödyllistä ja helppoa ja sille on varattava työaikaa. Kirjaamisen tulee palvella nuorisotyötä, jolloin se hyödyttää sekä ammattialaa että yksittäisen työntekijän tarvetta jäsentää työtä ja tilastoida toimintaa.
Työn vaativuuden ja ammattimaisuuden kasvu on huomioitava palkkauksessa: Nuorisotyön vaatimustaso on noussut; nuorten huonovointisuus on monimuotoistunut, työtehtävät ovat laajentuneet ja työntekijältä odotetaan uusien työmuotojen hallintaa. Palkasta tulisi keskustella työtehtävien muuttuessa, työn muuttuessa, vaatimusten lisääntyessä ja työntekijän kouluttautuessa.
Verkostotyön on toimittava työhyvinvointia edistävästi eikä estävästi: Työhyvinvointia tukevassa verkostossa on keskusteleva kulttuuri. Verkoston tehtävät ja tarkoitus tulevat olla selkeitä ja yhteisesti ymmärrettyjä. Nuorisotyössä jokaisen tulisi saada kokemusta sekä oman ammattikunnan että moniammatillisen verkoston toiminnasta.
Ammattikunna yhteisöllisyyden rakentaminen: Nuorisotyössä tulee arvostaa erilaisia työmuotoja ammattikunnan sekä työyhteisön sisällä. Toisiaan kunnioittava ja toisiltaan oppiva ammattikunta tukee myös yksittäisen työntekijän työhyvinvointia. Yhteisöllisyyttä tulee rakentaa niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Kehitetään nuorisotyön toimintoja ja tehdään tarvittavia valintoja: Nuorisotyön monipuolisuus on sekä työhyvinvoinnin vahvistaja että heikentäjä. Rajauksia tulee pohtia tarveperusteisesti. Uusien toimintojen avaaminen tarkoittaa joko resurssien kasvamista tai olemassa olevien toimintojen kriittistä arviointia. Nuorisotyö ei voi monipuolistua loputtomasti. Tietoperusteisuus tuo vahvuutta. Nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja alan julkaisujen seuraamiseen tulee varata aikaa.
Voit ladata diasetin hyvinvointia tukevista toimista Nuoli ry:n sivuilta.
“Suositukset ovat linjassa muun työhyvinvointitutkimuksen kanssa”
Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta totesi kommenttipuheenvuorossaan, että nuorisotyöntekijöiden suositukset ovat hyvin linjassa työnhyvinvoinnititutkimuksessa nousseiden teemojen kanssa.
Toimiva organisaatio, hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys, verkostoituminen, kannustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvat vaikuttavat pitkäkestoiseen työhyvinvointiin. Hallinnan tunne on työhyvinvoinnissa tärkeä. Kun työntekijä tietää, mitä hän tekee, miksi tekee ja työ on suhteutettu tehtävänkuvaan ja työaikaan, hyvinvoinnin perusta on vahva.
-“On varsin poikkeuksellista, että ammattikunnan työhyvinvointia on tutkittu näin perusteellisesti. Hyvä te!”, Manner päätti kommenttipuheenvuoronsa.
Kirja ja hyvinvointisuositukset postitetaan jokaiseen Suomen kuntaan
Marraskuun alussa jokaiseen kuntaan lähetetään kirja sekä seinäkalenteri nuorisotyöstä. Kalenteriin on merkitty jokaiselle kuukaudelle konkreettinen työhyvinvointia lisäävä toimenpide.
Tavoitteena on, että ensi vuosi on työhyvinvointivuosi nuorisotyössä. Huonosti voiva nuorisotyöntekijän mahdollisuudet edistää nuorten hyvinvointia ovat rahjalliset. Hyvinvoiva nuorisotyöntekijä tekee merkityksellistä nuorisotyötä.
Katso hankkeessa tehty video: “Nuorisotyössä saa ja pitää voida hyvin”
Aiemmin julkaistua:
Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointitutkimus – merkittävä askel nuorisotyönkentän kehittämiselle
2021-10-11 14:30:52Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvoinnin tila ja toimenpidesuositukset
