Humanistisen ammattikorkeakoulun vuosittaisilla henkilöstöpäivillä keskityttiin korkeakoulusektorilla ajankohtaiseen strategiatyöhön. Humakilaisia kannustettiin pohtimaan korkeakoulun erottautumistekijöitä suhteessa muihin toimijoihin omien osaamis- ja vahvuusalojen kautta työelämämurroksen keskellä.  Päivien vieraspuhujaksi oli kutsuttu tulevaisuustutkija Ilkka Halava. “Bestispäivät” järjestettiin tänä vuonna Pajulahden urheiluopistolla 20.-21.8..

–Meidän pitää pystyä myymään osaamistamme, koska omavastuisen rahoituksen merkitys korkeakouluissa kasvaa tulevaisuudessa, Humakin rehtori, toimitusjohtaja Jukka Määttä alusti osallistujia päivät aloittaneessa puheessaan.

Humak aloitti strategiatyön jo vuonna 2018 osallistamalla henkilöstön mukaan miettimään Humakin ja sen koulutusalojen roolia yhteiskunnallisen ja työelämän suurten muutosten keskellä.  Teknologisoituvassa maailmassa on edelleen paikka yhteisöjen rakentajalle ja ihmisläheisen työn osaajalle ja kehittäjälle, jollaiseksi humakilaisen muun muassa korkeakouluaan määrittelivät.

Humakin ensimmäinen uuden strategian luonnos valmistuu lokakuun alussa ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

Korkeakoulut terävöittävät vahvuuksiaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa korkeakouluja miettimään omaa profiiliaan suhteessa muihin uudella strategiakaudella. Ministeriö toivoo korkeakoulujen miettivän omia vahvuuksiaan tulevissa muutoksissa. Korkeakoulut pohtivat samalla, kuinka rahoitusmalli muutokset ja uuden hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat niiden painopisteisiin tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoulut rakentavat tiiviisti yhdessä tulevaisuuden oppimis- ja koulutusympäristöä. Yhteisiä hankkeita on mm. opiskelijavalinnan, elinikäisen oppimisen, koulutusviennin sekä yhteisten opintojen saralla.

–Korkeakouluvision mukaisesti ”Suomen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50% ikäluokasta sekä avata korkeakoulutusta kaikille ryhmille samalla kasvattaen TKI-toiminnan neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä”, Määttä kertoi ja jatkoi, että Humakin vahvuuksia muutoksessa ovat osaava ja sitoutunut henkilöstö, digitaalinen osaaminen sekä vaikuttavuutta laajentava valtakunnallinen rakenne.

Humakin osaamiskärkiä on teroitettu vuosia

Humakin tulevan strategian vahvuusalat ja osaamiskärjet pohjautuvat Humakin rooliin valtakunnan suurimpana kouluttajana ja kehittäjänä omilla aloillaan.

Roolille yhteisöjen rakentajana nuoriso- ja järjestötyössä, seikkailukasvatuksessa sekä työyhteisöjen kehittämisellä, kulttuurituotannon kehittäjänä ja tulkkaus- ja kommunikaatioalan asiantuntijana vaikuttaisi olevan paikka tulevaisuudessakin.

–Tätä ydinosaamistamme Humak haluaa edelleen vahvistaa ja näiden tekemiseen etsimme sopivia kumppaneita jo strategiatyövaiheessa, Määttä painotti.

Ilkka Halava: “Strategia lähtee työyhteisöstä itsestään – ei konsulteista”

Ilkka Halava bestispäivillä
Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kannusti yleisöä pohtimaan luovasti, voisiko esimerkiksi lohkoketjujen avulla mahdollistaa uudenlaista sosiaalista osallisuutta esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Tällaisten asioiden pohtimiseen tarvitaan yhteisöllisyyden tuntijoita.

 

 

Päivillä puhunut tulevaisuustutkija ja työyhteisöjen kehittäjä Ilkka Halava kiitti omassa puheenvuorossaan sitä, että Humak oli rakentamassa strategiaansa koko yhteisöään sitouttaen.

–Strategian tekee työyhteisö. Se on sitä, mitä ja miten työyhteisö haluaa tulevaisuudessa toimia. Sen tähden konsulttien tekemät strategiat usein epäonnistuvat, Halava painotti ja jatkoi, että jokaisen työntekijän perusoikeus on tietää, minne organisaatio on menossa, miten ja keiden kanssa.

Halavan näkemys tulevasta työelämän murroksesta oli mediassa esitettyä kuvaa positiivisempi. Työelämä ei ole viime vuosina kurjistunut vaan parantunut ja demokratisoitunut.

–Työn määrä ei tulevaisuudessa vähene ja robotista, keinoälystä ja algoritmistä tulee ihmiselle työpari eikä työrosvo. Ammattinimikkeiden katoaminen tilastokeskuksen työnimikkeistä on normaalia työelämän kehittymistä .

“Teknologisoituvassa maailmassa tarvitaan enemmän ihmisten ja yhteisöjen toimintaa”

Halavan mielestä teknologisoituvassa maailmassa tarvitaan yhä enemmän ihmisten ja yhteisöjen toimintaa. Kun mietitään tulevaisuuden yhteiskäyttöön perustuvia liikenneratkaisuja, ne eivät ole vain teknologisia vaan perustuvat jakamiseen, saavutettavuuteen ja yhteisöllisyyden tuntemiseen. Sääntöjen ja normien luomisessa on oltava mukana humanistinen näkökulma.

Ilkka Halava haastoi humakilaisia strategiatyöhön ja kannusti pohtimaan korkeakoulun omaa erilaistamisperustaa ja kilpailukykyä. Samalla sektorilla toimivat sanoittavat usein toimintansa samoin fraasein. Joukosta on kyettävä erottautumaan selkein ja omaperäisin sanoituksin.

–Kilpailukyky on, että teemme sama kuin muut, mutta jota teemme paremmin, Ilkka Halava painotti.