Kielellisen saavutettavuuden edistäminen sosiaali- ja terveysalalla

Ydinasia-hanke huipentui 13.10.2022 järjestettyyn Mitä sanoit? -seminaariin, jossa aiheena oli kielellisen saavutettavuuden edistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Seminaari järjestettiin Kuopiossa, mutta seminaaria pystyi seuraamaan myös internetin välityksellä. Seminaarissa oli käytössä induktiosilmukka sekä kirjoitustulkkaus ja viittomakielen tulkkaus. Seminaari sisälsi myös kuvailua ja seminaarissa kieli pyrittiin pitämään selkeänä. 

Seminaarissa kuultiin testiryhmän terveisiä, kokemusasiantuntija Taina Intke-Sutisen puheenvuoro puhevammaisten kokemuksista, Avaava Oy:n saavutettavuusasiantuntijan Senni Hirvosen puheenvuoro käyttäjänäkökulman huomioimisesta verkkosivuilla sekä Satasairaalan selkokielikoordinaattori Riikka Törnrooksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan selkokielen asiantuntija Soilimaria Korhosen puheenvuoro selkokielestä. Seminaarin lopuksi paneelikeskusteluun osallistuivat KYSin viestintäjohtaja Petteri Alanko, Kuopion kaupungin ylihoitaja Päivi Eskelinen sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Tytti Luoma. 

Kielellinen saavutettavuus –käsite 

Kielellisen saavutettavuuden –käsite herätti seminaarissa keskustelua käsitteen hankaluudesta ja tunnettavuudesta. Jotta kielellistä saavutettavuutta voidaan edistää, on ymmärrettävä mitä käsitteellä tarkoitetaan. Ydinasia hankkeen tavoitteena on ollut lisätä osaltaan kielellisen saavutettavuuden käsitteen tunnettavuutta sekä kehittää kielellisen saavutettavuuden osaamista sosiaali- ja terveysalalla. 

Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että palvelut ja ympäristöt ovat sellaisia, että ihmiset tulevat mahdollisimman laajalti ymmärretyksi sekä ymmärtävät muita sekä toisiaan. Kielellisesti saavutettavassa ympäristössä ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on mahdollista riippumatta henkilön kielellisestä taustasta. (Ydinasiahanke 2022.)  

Humakin koulutuspäällikkö Tytti Luoma toteaa, että esimerkiksi saavutettavuuden -käsitettä käytetään eritavoin. “Poliitikot voivat puhua maantieteellisestä saavutettavuudesta, kun pohditaan helpointa reittiä Kuopiosta Helsinkiin. Kun puhumme saavutettavuudesta, on sillä isompi ulottuvuus ja pitäisi miettiä, mitä saavutettavuuskäsite pitää sisällään. ” Tytti Luoma kertoo.

Tytti Luoma kertoo monikanavaisuuden olevan myös käsite, jota käytetään eri yhteyksissä: “Puhuttaessa monikanavaisuudesta viestinnän ammattilaiselle, se tarkoittaa pääsääntöisesti printtimediaa, radiota, videota ja televisiota. Kielellisen saavutettavuuden ammattilaiset puhuvat tiedon välittämisestä eri aistikanavia pitkin”. Eli esimerkiksi näkökyvyllä havaittavana tekstinä, kuuloaistilla havaittavana puheella tai kosketuksen avulla saatavana pistekirjoituksena. Saavutettavuusasiantuntija Senni Hirvonen kertoo, että esimerkiksi korona-kotitesti ei ole näkövammaiselle henkilölle saavutettava. Testin tekemiseen tarvitaan näkökykyä ohjeiden lukemiseen ja testituloksen saamiseen. Tällöin informaatio ei ole monikanavaista eikä kielellisesti saavutettavaa. 

 

Kielellisesti saavutettava palvelupolku 

Sote-alan palvelupolun tulisi olla yhdenvertainen kaikille. Jotta asiakkaan palvelupolku on kielellisesti saavutettava, on huomioitava monta asiaa. Asiakkaan täytyy muun muassa olla tietoinen palveluista ja ymmärtää asiaan liittyvää tiedotusta, löytää opastuksien avulla palvelupisteelle, saada palvelua siten, että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää palvelua. Lisäksi asiakkaan täytyy ymmärtää hoitoa koskevat kotiohjeistukset, jotta asiakas voi ottaa vastuun omasta hoidostaan. 

Selkokielen asiantuntija Soilimaria Korhonen toteaa, että kieli on välttämätöntä ja kieli  koko ajan jossakin muodossa läsnä. “On tärkeää ymmärtää kieli laajasti. Kieli on tekstejä, puhetta, mutta se on myös läsnä kohtaamisissa, eleissä. Se on kuvia ja se on myös läsnä tiloissa.” Ammattilaisen täytyisi mukautua asiakkaan tapaan viestiä, jolloin asiakkaan ei tarvitse pinnistellä ymmärtääkseen mitä ammattilainen puhuu. Tämä vaatii ammattilaisen tietoa eri kommunikoinnin tavoista. Ammattilaisen täytyy esimerkiksi puhua ja kirjoittaa käyttäen sellaisia termejä, jotka asiakas ymmärtää tai käyttää kuvia kommunikoinnin tukena. Joskus tilanteessa tarvitaan myös tulkkia. Ylihoitaja Päivi Eskelinen toteaa, että tulkkipalvelua on ollut saatavilla vaihtelevasti, mutta saatavuus täytyisi taata kaikille tulkkia tarvitseville.  

 

Saavutettavuudesta on kaikille hyötyä 

Merkittävässä roolissa Ydinasia-hankkeella on ollut testiryhmä, joka on testannut Kuopion ja Siilinjärveen alueella palvelupolkuja antaen niistä palautetta. Testiryhmään on kuulunut kielivähemmistöjen edustajia sekä henkilöitä, joilla on haasteita vuorovaikutuksessa. Haasteita vuorovaikutuksessa voi olla esimerkiksi vaikeus ymmärtää puhuttua kieltä tai vaikeus itse ilmaista ajatuksia vastaanotolla.  

Ymmärtämisen vaikeus ei koske vain vähemmistöryhmiä tai henkilöitä, joilla on haasteita vuorovaikutuksessa. Jos tilanteessa on mukana pelkoa, kipua ja ahdistusta on vaikeampi ymmärtää asioita ja keskittyä asioihin. Myös esimerkiksi lasten ymmärtämisen taso on erilainen kuin aikuisen. Satasairaalan selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos toteaa, että jopa neljä kymmenestä labraan tulevasta asiakkaasta ymmärtää valmistautumisohjeet väärin. Testitulos ei tällöin ole luotettava ja testi täytyy tehdä uudelleen.  

Jotta hyvää ja selkeää asiakaspalvelua pystytään tarjoamaan, on tärkeää kouluttaa henkilöstöä. Savonia ammattikoulu on hyvä esimerkki siitä, kuinka sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat koulutusta selkokielestä, jotta pystyvät työssään huomioimaan mahdollisimman selkeän tavan viestiä asiakkaille. Kielellisestä saavutettavuudesta ei hyödy pelkästään asiakkaat palvelupolulla, vaan saavutettavuudesta on hyötyä työntekijöille ja saavutettavuus tulisi huomioida myös esimerkiksi viestiessä työntekijöille ja työnhaussa. 

Ydinasia-hankkeen projektipäällikkö Tanja Gavrilov kiteytti seminaarin antia kertomalla, että tärkeintä on tieto kielellisestä saavutettavuudesta ja siitä, miten palveluja tulisi kehittää ja mitä palveluja tulisi tarjota. Tanja toteaa, että kaikkia kielellisen saavutettavuuden taitoja ei tarvitse osata itse, vaan on tärkeää tietää mistä palveluja voi myös ostaa. 

 

 

Lähteet

Ydinasia-hanke. Tervetuloa Ydinasian äärelle!  Viitattu 14.10.2022. https://ydinasia.humak.fi/  

 

Kirjoittaja: Niina Naumanen

2022-10-14 16:00:48