Nuorten osallisuus edellyttää mukaanottamista ja osallistumista – Työn tueksi löydettiin keinoja SuomiAreenalla

Humak järjesti nuorisotyöhön liittyvän paneelin SuomiAreenalla Porissa jo toisena kesänä peräkkäin. Paneeliin perusteema oli nuorten epätasainen osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin. Osa nuorista vaikuttaa monessakin kanavassa ja osa ei osallistu mihinkään. Myös koulutustausta näyttää vaikuttavan aktiivisuuteen. Miten siis tukea nuorten osallistumista ja millä keinoilla?

Humakin 25-vuotta kestänyt historia on tehnyt siitä Suomen suurimman nuorisoalan kouluttajan. SuomiAreenalla Humak on mukana toista kesää ja teemat ovat käsitelleet nuorisotyötä sen eri muodoissa. Tämän kesän aiheena oli “Nuorten osallisuus – hallinnon humppaa vai oikeita tekoja?”. Keskustelun taustoituksesta vastasi Humakin lehtori Lotta Viinikka ja käytännön järjestelyistä lehtori Maarit Honkonen-Seppälä. Paneelin veti opettajankouluttaja, yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Anu Utter. Aineistona hyödynnettiin muun muassa nuorisobarometria.

Paneelissa nuorten osallisuutta käsiteltiin monenlaisista näkökulmista

Keskustelussa olivat mukana SAKKI ry:n hallituksen varajäsen ja metsäalanopiskelija Krista Kohvakka, Satakunnan hyvinvointialueen nuorisovaltuutettu ja lähihoitajaopiskelija Janika Anttila, oikeusministeriön yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, räppäri ToniSami eli varhaiskasvatuksen ohjaaja Toni Koivisto, sosiologian dosentti Antti Maunu Turun yliopistosta sekä somevaikuttaja@Jesusguised eli Juho Rautvaara.

Janika Anttila kiteytti paneelin alussa osallisuuden yhdeksi ongelmaksi nuoriin kohdistuvan asenteen. “Usein todetaan, että kun te olette nuoria, te ette voi vielä tietää”, Anttila toteaa. Paneelissa nousikin ratkaisuehdotuksia tiedon lisäämiseen ja vaikuttamistapoihin.

Humakissa kannetaan huolta epätasaisesta nuorten osallisuudesta

Humakin koulutuspäällikkö Reijo Viitanen kertoo viime kesän SuomiAreenasta jääneet hyvät tunnelmat ja siksi paikalle haluttiin tulla tänäkin kesänä. Nuorten osallisuus oli keskeinen teema viime kesänäkin ja asia haluttiin pitää esillä nytkin.

“Porissa (SuomiAreenalla) haluamme nostaa esiin nuorten osallisuuden ja sen, että osallistuminen tällä hetkellä Suomessa ei ole tasaista kaikille. Osallistuminen on tietyssä mielessä hyvin valikoivaa ja se halutaan tuoda täälläkin esille”, Reijo Viitanen toteaa.

“Humakin opetussuunnitelmissa on huomioitu osallistuminen ja osallisuus kaiken kaikkiaan. Ne ovat tärkeitä kaikenikäisille”, Viitanen lisää. Humakissa on ollut käynnissä tiivis opetussuunnitelmien päivitystyö ja ne tulevat voimaan heti syksyllä.

Porin Puuvillan nuorisotila saatiin jälleen paneelin Etkojen käyttöön paikalliselta nuorisotyön väeltä. Humak tekee hyvin laajaa yhteistyötä eri nuorisoalan toimijoiden kanssa ympäri Suomea.

“Opiskelijoita on harjoitteluissa eri kaupunkien ja kuntien nuorisotoimissa. Lisäksi Humak tekee tutkimus- ja kehittämishankkeita yhdessä monien nuorisoalan toimijoiden kanssa”, kertoo Reijo Viitanen.

Paneelista Viitanen toivoo panostusta ja keinoja nuorten osallistamistyölle. “Paneelin toivotaan nostavan esiin nuorten osallisuuden, joka ei ole itsestään selvää. Osallistamiseen on tehtävä töitä.”  

Koulutus pystyy vaikuttamaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen

Nuorten osallisuus on vaihtelevaa, mutta tilastojen mukaan esimerkiksi nuorten äänestämisinnokkuus ei nouse muun väestön tasolle. Myös koulutustaustalla on merkitystä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Erityisesti ammatillisella toisella asteella kiinnostus politiikkaan tai osallistumiseen on vähäisempää kuin muilla koulutussektoreilla. Kiinnostus näkyy usein myös kriittisyytenä.

“Nuorten kiinnostus politiikkaan on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden ajan noussut, ei laskenut”, toteaa Niklas Wilhelmsson. Hänen mukaansa on tärkeää, että osallisuutta ja yhteiskunnallista keskustelua tapahtuu koulussa ja, että keskusteluun kannustaminen huomioidaan opettajankoulutuksessa.

“Nuorten osallisuus näkyy myös uudessa hallitusohjelmassa. Vaikuttamisen tavat ovat moninaisia ja nuorille kohdistettuja kuulemisenkanavia on erilaisia”, Wilhelmsson toteaa. Kohtaamista pitäisi hänen mielestäään olla niin sähköisissä kanavissa kuin face-to-face -tilanteissa.

Omat kokemukset mukaan ideointiin

Varahaiskasvatuksen ohjaaja Toni Koivisto, räppäri ToniSami, kannustaa kiinnostumaan nuorten asioista ja keskustelemaan heidän kanssaan sekä osallistumaan nuoria kiinnostaviin tapahtumiin.

“Kun itse olin nuori, ei minulla ollut ketään joka uskoisi tai auttaisi”, ToniSami muistelee. Hän haluaa itse auttaa nuoria räpin tekemisellä ja kannustaa luottamaan unelmiin. Hän on myös kiitollinen nuorilta työstään saamastaan palautteesta.

Sosiologian dosentti Antti Maunu kertoo olevansa elävä esimerkki varsin perinteisista hyvinvointiyhteiskunnan osallisuuden vahvistamisen keinoista.

“Oppilastoimikunnassa opittiin keskustelemaan, pitämään kokouksia ja puheita”. Maunu korosti muistojaan perinteisestä nuorisotyöstä, kuten bänditoiminnasta sekä kirjaston merkitystä.

Sosiaalinen osallistaminen tukee yhteiskunnallista vaikuttavuutta

“Sosiaalinen osallistuminen on tärkeää toimintaa”, toteaa Antti Maunu. “Se on ihmiskeskeistä, ohjattua ja motivoivia keskusteluja ja tapahtumia”. Asiaa käsitellään muun muassa Ohjausta osallisuuteen -julkaisussa, jonka Maunu on tehnyt yhdessä Tomi Kiilakosken kanssa.

“Perinteiset poliittiset keinot voidaan tuntea vieraina, mutta erilaisia muitakin keinoja osallisuuteen mahdollistamiseen on olemassa”, sanoo Maunu.

“Politiikka on vähitellen saatu mukaan someen ja lyhytvideoihin, mutta onnistuneita poliittisia somekanavia on kuitenkin vielä harvassa”, Antti Maunu arvioi.

 

Someääntä tulee käyttää ja muistaa myös lähdekritiikki

Sosiaalisen median vaikuttajilla on suuri vaikutus nuorten elämään ja siellä voi tehdä mielipidevaikuttamista.

“Sosiaalisessa mediassa vaikuttajien piiri on aika pieni”, toteaa Juho Rautvaara. “Heidän, joilla ääni on jo luotu, pitäisi käyttää alustoja vaikuttamiseen”.

Somen käyttämistä kannattaa myös Janika Anttila, joka itse käyttää paljon esimerkiksi TikTokia. “Somessa voi jakaa tietoa ja tuoda nuorille myös poliittista vaikuttamista sekä rohkeutta”, Anttila toteaa. Kaveruutta voi syntyä yhteisistä mielenkiinnon kohteista.

Antti Maunu näkee paneelikeskustelussa nousevan esiin humanistisen lähestymistavan vaikuttamiseen, joka sopii hyvin myös paneelin järjestäneen Humakin ideologiaan.

Maunu toteaa, että some ei ole itsenäinen toimija, vaan toimintaympäristö, jossa toimivat ihmiset.

“Somessa on paljon kaikenlaista, joten kannattaa muistaa myös lähdekritiikki, some on ihmisten alusta”, Antti Maunu muistuttaa.

ToniSami kannustaa ottamaan somekanaviin mukaan nuorten idoleita ja julkkiksia, jotka nostaisivat esiin tärkeitä asioita.

Nuoret mukaan tekemiseen ja sopivien vaikuttamiskanavien luontiin

“Valtionhallinnossa on tehty tietoiskuja ja eri kanavia on kokeiltu. Nuorille on lähetetty myös tekstareita äänestämisestä ja yleistä vaalitietoutta”, kertoo Niklas Wilhelmsson. “Hallinnossa käytetään kanavia eri ikäisille, joista osa ei välttämättä tavoita nuoria, mutta kylläkin vaikkapa Facebookin käyttäjiä”, summaa Wilhelmsson monikanavaisuutta.

Antti Maunun mukaan somekanavia kannattaa tutkia ja katsoa siten mikä toimii. Toimivia kanavia kannattaa hänen mukaansa käyttää järjestämällä sinne toimintaa ja ohjausta, samoin kuten perinteisesti kanavana on käytetty nuorisotaloja.

Janika Anttila toivoo, että sisältöä tehtäisiin nuorten kanssa. “Nuoret tietävät mikä heitä kiinnostaa ja miten sisältöä kannattaa toteuttaa”, Anttila painottaa.

“Vaikuttaminen pitää lähteä nuorista, koska nuoret elävät sen asian kanssa pisimpään”, lisää Krista Kohvakka.

Esimerkkinä tehokkaasta ja nuorille toimivasta somekanavasta Juho Rautvaara nostaa esiin Verohallinnon TikTokin. Se toimii häneen mukaansa hyvänä mallina valtiollisille tahoille tavasta kohdistaa nuorille viestintää ja tiedonvälitystä.

Nuorten osallisuus on tärkeä asia ja sen puolesta on tehty vuosia töitä eri hallinnon aloilla, mutta työtä on vielä tehtävänä.

“Kun nuoria kuullaan, pitäisi heitä kuulla aidosti alusta asti niillä kanavilla, joita nuoret käyttävät. Tällöin kuulemisella olisi myös vaikuttavuutta”, toteaa Niklas Wilhelmsson.

Paneelista jäi positiivinen tulevaisuudenkuva. Nuoret ottavat osaa ja oppivat vaikuttamista, kunhan heidät pidetään mukana ja kannustetaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun omilla keinoillaan sekä kanavissaan. Nuoret rohkeasti mukaan -kommentit saivat myös yleisön aplodit.

Teksti ja kuvat: Marika Stam.

Aiheesta lisää:

Katso Humakin SuomiAreena-keskustelu MTV.fi -sivuilta täältä (avautuu ulkoisille sivuille).

Lue Nuorisotyölehden artikkeli SuomiAreenasta (avautuu ulkoisille sivuille).

2023-07-06 14:42:37