“Parempi vaihtoehto kuin 80-luvun Suomi?”

Pitkähiuksinen piirretty hahmo tanssii hiukset hulmuten. Taustalla on kukkia ja lintuja.

Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030 -tutkimuksessa kysytään, ketkä tulevaisuuden nuorisotyötä tekevät ja missä nuorisotyötä tehdään.

Hankkeen ja tutkimuksen lähtökohtina ovat nuorisotyön kentällä työskentelevien ammattilaisten käsitykset nuorisotyön tulevaisuudesta. Ammattilaisten käsityksiä kartoitettiin tutkimushankkeessa kolmenlaisilla menetelmillä. Ensimmäisessä vaiheessa tietoa koottiin tutkimuskyselyllä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ammatillista nuorisotyötä tekevien näkemyksiä nuorisotyön tulevaisuudesta ja nuorisoalan tulevista osaamistarpeista vuoteen 2030. Kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 225 henkilöä. Tutkimuksen kyselyn vastaajakunta edustaa näytettä nuorisoalalla työskentelevistä.

Kyselyn jälkeen toisessa vaiheessa toteutettiin ryhmähaastatteluita. Ryhmähaastatteluihin osallistui kaiken kaikkiaan 25 henkilöä. Näiden ohella kyselyyn vastanneille tehtiin oma ryhmä Facebookiin. Facebook-ryhmässä esitettiin osin samoja kysymyksiä kuin ryhmähaastatteluissa. Facebook-ryhmä toimi tiedotuskanavana myös tutkimuksen etenemisestä. Ryhmä suljettiin loppuvuodesta 2020.

 

Millaista tulevaisuutta kohti nuorisotyössä sitten ollaan kulkemassa?

“Tulevaisuutta – tai pikemminkin tulevaisuuksia – on osattava ajatella ja kuvitella. Nuorisotyön kentällä tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta havaita hyvissä ajoin nuorisotyön toimintaan ja työskentely-ympäristöihin vaikuttavia kehityskulkuja sekä niihin valmistautumista muun muassa tarvittavaa osaamista vahvistamalla. Tämä on kuitenkin vain yksi puoli asiasta. Toinen liittyy juuri edellä mainittuun todellisuuden arvaamattomuuteen ja sen sisältämiin mahdollisiin maailmoihin”, tutkija Karla Malm toteaa. “Tällä tarkoitan sitä, että tulevaisuus ei toteudu teoista riippumattomana. Se, millaisia valintoja nuorisotyössä tehdään, vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuuden nuorisotyö on.”

Tutkimuksen keskeisinä huomioina Malm nostaa esiin kymmenen tulevaisuuden nuorisotyön kannalta tärkeää kehityskulkua. Tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, että 2030-luvun nuorisotyö on entistäkin monikenttäisempää ja sille on keskeistä niin vahvistuva moniammatillinen yhteistyö kuin nuorisotyön omaleimaisen identiteetin säilyttäminen sellaisissa puitteissa ja tiloissa, joita ei ole suunniteltu nuorisotyön arvoja mukaillen. Nuorisotyössä kasvavat sanoittamisen ja arvioinnin merkitys. Nuorisotyön tulevaisuuden kannalta keskeisiä ovat myös sellaiset kehityskulut, jotka nousevat nuorisotyön ulkopuolelta. Näihin lukeutuvat ainakin teknologian kehitys, ilmastonmuutos, nuoruuden paineistuminen, polarisaatio ja alueelliset erot. Nuorten osallisuuden merkitys ei ainakaan vähene nykyisestä, ennemminkin päinvastoin.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimineen Humakin nuorisotyön yliopettaja Merja Kylmäkosken mukaan Malmin tutkimuksen aineistosta nousee digiosaaminen yhdeksi nuorisotyön tulevaisuuden tärkeimmäksi osaamiseksi. “Tutkimuksen toteutuksen osuminen korona-aikaan on todennäköisesti vaikuttanut ainakin jossakin määrin vastaajien valintoihin. Tästä huolimatta vastaajien arviota digiosaamisen merkityksestä voidaan pitää yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen peilaten todennäköisenä. Tutkimuksen pohdinta nonverbaalisen viestinnän vähentymisestä digitaalisessa ympäristössä haastaa nuorisotyön koulutuksen perinteistä tapaa tarkastella kohtaamista ja vuorovaikutusta kasvokkain tapahtuvana. Koulutuksessa on otettava huomioon entistä enemmän digitaalinen ympäristö ja sen erityispiirteet”, muotoilee Kylmäkoski.

Nuorisotyön yhteistyöverkoston pitkäaikainen vaikuttaja, Xamkin lehtori Pekka Penttinen toteaa: “Nyt julkaistavaa tutkimusta voidaan otteensa puolesta pitää kartoituksena, joka tuottaa pysäytyskuvan siitä, mikä on ammattialan tilanne nuorisotyöntekijöiden, heidän ammatillisen asemansa ja toimintaympäristöjen näkökulmasta”

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Nuorisotyön yhteistyöverkoston osapuolet nuorisotyön tutkimuksesta (Nuorisotutkimusseura ja Nuorisotutkimusverkosto sekä yliopistojen nuorisotyön ja –tutkimuksen opetus), nuorisotyön toteuttajista (Allianssi, Kirkon nuorisotyö, Kanuuna) ja nuorisotyön kouluttajista Centria, Diak, Humak, Xamk, Seurakuntaopisto, Etelä-Pohjanmaan opisto

Voit tutustua julkaisuun tästä.

ISBN 978-952-456-394-9 (verkkojulkaisu)
ISBN 978-952-456-395-6 (painettu)
ISSN 2343-0664 (painettu)
ISSN 2343-0672 (verkkojulkaisu)

Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 119.
© Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2021, Helsinki
Taitto: Emilia Reponen

Lisätietoja:
Tutkija Karla Malm, karla.malm@gmail.com
Hankkeen projektipäällikkö Pia Lundbom, pia.lundbom@humak.fi 0400 349 203

Tutkimusraportti julkaistaan keskiviikkona 14.4. klo 13-15 Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan Muuttuvan maailman verkostotapaamisessa.
Muuttuvan maailman verkoston yhteyshenkilö suunnittelija Juha Leskinen, Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna, p. 044 482 6310 juha.leskinen@lahti.fi

Lisätiedot:
https://www.nuorisokanuuna.fi/artikkelit/muuttuvan-maailman-verkostotapaaminen-talla-kertaa-julkaisutilaisuus

Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030 -tutkimuksen julkaisutilaisuus

2021-04-14 12:12:30