Humanistinen ammattikorkeakoulu

Puhevammaisen viikolla 2.-8.10.2023 julkaisemme blogeja ja kuvakollaaseja

Mustavalkopilkullinen puhekupla.

Puhevammaisten viikkoa vietetään 2.–8.10.2023. Tänä vuonna teemana on ”Puhevammaisuuden kirjo”.  Humak julkaisee viikon aikana henkilökunnan ja opiskelijoiden tuottamaa verkko-ohjelmaa ja blogeja.

Valtakunnallista puhevammaisten viikkoa vietetään 2.-8.10.2023. Tänä vuonna viikon teema on puhevammaisuuden kirjo. Humak mukana viettämässä puhevammaisten viikkoa julkaisemalla teemaan liittyvää materiaalia verkkosivullaan viikon aikana.

Keitä kuuluu puhevammaisten kirjoon? 

Tiesitkö, että Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointihaasteita? Puhevammaisuus ei ole yksittäinen diagnoosi vaan puhevammaisuuden kirjon ihmisillä voi olla eri syistä johtuvia vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin haasteita. Nämä voivat olla synnynnäisiä, kehityksellisiä tai johtua vammautumisesta tai sairastumisesta (https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhevammaisuuden-kirjo/).  

Kommunikaatioasiantuntijoilla tietoa ja taitoa puhevammaisuudesta 

Humakin Kuopion kampuksella koulutetaan kommunikaatioasiantuntijoita. He valmistuvat Tulkki (AMK) -tutkinnosta. Nelivuotisen koulutuksensa aikana he ovat saaneet taidon toimia tulkkina puhevammaisille asiakkaille sekä taidon ohjata asiakkaita, heidän lähipiiriään ja erilaisia ammattilaisia vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen käytössä.  

Tulkit mahdollistavat puhevammaisten henkilöiden osallistumisen kaikkiin elämän tilanteisiin arjesta juhlaan, työstä harrastuksiin. Puhevammaisilla henkilöillä on lain turvaama oikeus tulkin käyttöön. Kommunikaatio-ohjaat neuvovat ja opettavat erilaisten kommunikoinnin apuvälineiden käytössä silloin kun välinettä tarvitaan vaan hetkellisesti tai pysyvästi esimerkiksi etenevän neurologisen sairauden myötä. 

Blogeja ja kuvakollaaseja 

Humak osallistuu viikon viettämiseen tänäkin syksynä omilla blogi- ja vlogijulkaisuillaan sekä kuvakollaaseillaan. Tänä vuonna teemaviikolla tuodaan esille erityisesti Kehitysvammaisten kirkkopyhää, jossa Humakin tulkkiopiskelijat toimivat eri työtehtävissä osallistujia ohjaten ja heille tulkaten. 

Tutustu ja lue lisää: 

https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhevammaisuuden-kirjo/ 
https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus
https://puhevammaistenviikko.fi/ 

Teksti: Karoliina Miettinen, toim. Marika Stam.

Kuvassa vaakamuotoinen puhevammaisten viikon mainosbanneri, jossa kerrotaan Humakin ohjelmarungosta viikon aikana ja kuvituksena on piirroskuva kommunikoivista henkilöistä, joiden välillä kulkee nuolia, kuvioita sekä numeroita.

Viikko-ohjelma:

2.10. Kirjoitus kirkkopyhästä Kuopiossa – mukana tulkkiopiskelijat

Julkaistu Kirkko ja Koti, 27.9.2023, teksti: lehtori Sirpa Lyytinen, toim. Marika Stam.

Kuopion Tuomiokirkko täyttyi 13.9.2023 kohtaamisen ilosta, kun paikalle suuntasi noin 700 osallistujaa viettämään kehitysvammaisten kirkkopäivää. Seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana olivat Humakin tulkkiopiskelijat. 

Virtuaalikirkossa kautta päivän ohjelmaa seurasi yli 1000 etäosallistujaa monissa paikoissa ympäri Suomen. Päivän teemana oli “SUUNTA”.

Tunnelma Tuomiokirkossa oli riemukas

Kirkkopäivä alkoi yhteisellä jumalanpalveluksella ja ehtoollisella. Ohjelma jatkui juhlalla, jossa kuultiin tervehdyksiä muun muassa piispa Jari Jolkkoselta ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelta vammaispalveluiden palvelujohtaja Seija Kärkkäiseltä. Kirkkohallituksen tervehdyksessä saavutettavuuden ja vammaisuuden asiantuntija Katri Suhonen nosti esille päivän erityisen merkityksen. Hän korosti jokaiselle seurakuntalaiselle olevan tärkeää kokea olevansa osa yhteisöä ja päästä kohtaamaan vertaisiaan.

Juhlassa nautittiin Telmi-teatterin ja Dancing Rootsin esityksistä sekä Markus Väisäsen runoesityksestä. Kanttori Jarkko Maukosen ja bändin johdolla riemuittiin yhteisistä lauluista. Tunnelma oli päivän teeman mukainen: suunta eteenpäin ja ylöspäin.

Kehitysvammaisten kirkkopäivällä on pitkät perinteet

Kirkkopäivän toteutuksesta vastasi kehitysvammaistyön pastori Risto Tabellin ja vammaistyön diakoni Mira Leinosen johdolla toiminut työryhmä. Seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana oli Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak.

Humakin Kuopion kampuksella Tulkkaus ja kommunikaatio -ohjauksen koulutuksesta valmistuu puhevammaisten tulkkeja sekä puhetta tukevien ja korvaavien keinojen ohjaajia.

Kirkkopäivä toteutettiin seuraten kirkon saavutettavuusohjelmaa. Humakin opiskelijat toimivat tapahtuman saavutettavuusavustajina. He ohjasivat ja auttoivat osallistujia eri tavoin niin lounaalla kuin Tuomiokirkossakin.  Opiskelijat tekivät tapahtumaan myös toimintataulut kuvakommunikoinnin keinoin. Tilaisuudessa opiskelijat toteuttivat kuvakirjoitustulkkauksen sekä tulkkauksen selkeällä viittomakielellä.  Myös Virtuaalikirkon lähetyksessä oli selkeällä viittomakielellä toteutettu tulkkaus etäosallistujille.

Kirkkopäivällä on pitkät perinteet, sitä on vietetty yli 40 kertaa eri puolilla Suomea. Kehitysvammaisten kirkkopäivän tunnuksena toimiva kirkkoristi siirtyy nyt Kuopiosta Helsinkiin, jossa kirkkopäivä ensi vuonna järjestetään.

Kuopiossa vietetyn kirkkopäivän tallenne on katsottavissa virtuaalikirkko.fi-sivulla (ulkoinen sivusto).

 3.10. Kommunikaatio-opetuksen kuvakollaasi

Kuvassa kaksi eri valokuvaa, joissa puhevammaisten tulkkien opiskelijoista luokkaopiskelukuvia.

Kuvassa kaksi eri valokuvaa, joissa puhevammaisten tulkkien opiskelijoista luokkaopiskelukuvia. Ihmiset istuvat vastakkain.

4.10. Saavutettavuusasiantuntijuutta rakentamassa

Saavutettavuusasiantuntijuutta rakentamassa

Saavutettavuuteen liittyvä osaaminen on tullut vahvasti esille muutaman viime vuoden aikana. Saavutettavuusdirektiivi on vaikuttanut siihen, että yhä useammin työntekijän odotetaan hallitsevan esimerkiksi saavutettavien asiakirjojen tekeminen.

Omaa saavutettavuusosaamista voi testata tekemällä saavutettavuuteen liittyvän digitaalisen testin. Tällä hetkellä testejä on kahdenlaisia: tekniikkaan painottuva testi ja testi, joka mittaa teknisen osaamisen lisäksi laajemmin henkilön tietämystä saavutettavasta suunnittelusta sekä erilaisia toimintaesteitä omaavista henkilöistä. Testin läpäissyt saa sertifikaatin tunnustukseksi osaamisestaan ja voi näin ollen kutsua itseään saavutettavuusasiantuntijaksi.

Tekstissämme avaamme joitakin näkökulmia saavutettavuusasiantuntijan osaamiseen.

ALT: Vaalea lattia ja seinät, joille on heijastettu maisemakuva. Lattialla harmaita matalia pehmeitä tuoleja.
Museon aulatilaa voidaan tarkastella paitsi fyysisen saavutettavuuden myös kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Saavutettavuusosaaminen on laaja kokonaisuus

Saavutettavuusosaaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin alt-tekstejä, dokumentteja ja värikontrasteja. On hyvä muistaa, että saavutettavuusdirektiivin taustalla on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Saavutettavuudella pyritään edistämään yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Yhteiskunta on saavutettava ja esteetön, kun jokainen ihminen voi terveydentilastaan, toimintakyvystään, kielitaidostaan, iästään tai sukupuolestaan riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Mielestämme onkin tärkeää, että saavutettavuutta tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Saavutettavuus liittyy niin digitaalisiin kuin fyysisiin ympäristöihin.

Saavutettavuusasiantuntijat voivat työskennellä useilla eri ammattialoilla erilaisissa tehtävissä. Saavutettavuusasiantuntijan osaamiselle ei ole tiettyä määritelmää, ja tästä syystä saavutettavuusasiantuntija-titteli voi olla erilaisten asiantuntijoiden käytössä.

Saavutettavuusasiantuntijoita työskentelee esimerkiksi kieli-, viestintä- ja tulkkausalalla, kaupunki- ja rakennussuunnittelussa, koulutus- ja opetusalalla sekä ohjelmistokehityksessä ja verkkosuunnittelussa.

Jokaisella alalla korostuu erityinen saavutettavuuteen liittyvä osaaminen. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä ja verkkopalveluiden suunnittelussa korostuu syvä tekninen osaaminen ja ymmärrys esimerkiksi käytettävyyden ja saavutettavuuden välisestä suhteesta.

Opetus- ja ohjausalalla tarvitaan taitoa ja tietoa muun muassa kielitietoisuudesta ja erilaisista tavoista käyttää vuorovaikutuksen resursseja kuten kuvakommunikaatiota, selkoviestintää tai viitottua puhetta.

Kirkon Saavu-ohjelma edistää saavutettavuutta

Suomen evankelisluterilainen kirkko on jo pitkään pyrkinyt tekemään kirkosta mahdollisimman saavutettavan monelle.  Kirkon saavutettavuusohjelman Saavun lähtökohtana on, että kaikki toiminta on mahdollisimman saavutettavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kirkon tiloihin ja tapahtumiin on esteetön pääsy. Saavu-ohjelma korostaa jokaisen yksilön toimijuutta, ja asenteiden merkitystä. (Suhonen 2021.)

Saavutettavuus näyttäytyy esimerkiksi kirkon nettisivuilla viitotulla puheella ja selkokielellä tuotettuina materiaaleina. Joissakin kaupungeissa seurakuntiin on laadittu erillinen esteettömyysohjelma ja seurakuntia on velvoitettu nimeämään saavutettavuusvastaava huolehtimaan mm. esteettömyyteen liittyvästä tiedottamisesta. Seurakunnissa toimii myös saavutettavuustyöryhmiä, jotka huolehtivat esteettömyyskatselmuksista ja ottavat kantaa tilojen korjaamiseen sekä uusien tilojen toimivuuteen.  

Saavutettavuusosaaminen kansalaistaitona

Onko saavutettavuusosaaminen nykypäivän kansalaistaito? Mielestämme siitä on tulossa sellainen. Olisi kuitenkin tärkeää määritellä muun muassa tietty vähimmäisosaaminen, joka esimerkiksi jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuneen tulisi osata alasta riippumatta. Tällä hetkellä saavutettavuusosaaminen näkyy vahvimmin saavutettavien asiakirjojen laatimisessa. (ks. esim. Hämeen ammattikorkeakoulu 2023, Oulun ammattikorkeakoulu 2023.)

Osa ammattikorkeakouluista tarjoaa saavutettavuuteen liittyviä opintojaksoja. Humanistisen ammattikorkeakoulun Ekososiaalinen sivistys ja saavutettavuus -opintojakso (5 op) on kaikille korkeakoulun opiskelijoille yhteinen opintojakso. Sen aikana perehdytään saavutettavuuden eri osa-alueisiin ja esimerkiksi sosiaaliseen kestävyyteen ja saavutettavuuteen. (Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023.)

Tarvitsemme aktiivista vuorovaikutusta suunnittelijoiden, päättäjien sekä palveluiden käyttäjien kesken, jotta saavutettavuuden moninaisuus huomioidaan systemaattisesti palveluissa, tuotteissa sekä erilaisten asiointi- ja toimimisympäristöjen suunnittelussa.

On tärkeää, että saavutettavuuspuheen ja ”hypen” aikana tarkastellaan käsitettä myös kriittisesti. Kaiken saavutettavuuspuheen aikana on tärkeää huolehtia, että saavutettavuuteen liittyvä osaaminen tunnistetaan. Tähän tarvitaan monenlaisia ääniä, erilaisia palveluiden käyttäjiä sekä jatkuvaa kehitystyötä.

Lähteet

Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023. Opetussuunnitelmat. AMK-tutkinto 2023–2024.

Hämeen ammattikorkeakoulu 2023. Näin teet dokumentista saavutettavan.

https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/dokumenttien-saavutettavuus/

Oulun ammattikorkeakoulu 2023. Oppimisresurssien saavutettavuus. https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/dokumenttien-saavutettavuus/

Suhonen, Katri 2021. Saavutettavuusavustaja. Saavu Kirkon saavutettavuusohjelma. Koulutusmateriaali. Ei julkaistu.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja 2016. Suomen YK-liitto. https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf

Kirjoittajat:

Tytti Luoma
FM, AmO, Tulkki (AMK), HHJ, JYET, koulutuspäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hanna-Kaisa Turja
FM, sosionomi (AMK), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

5.10. Kirkkopyhä-kuvakollaasi

Kirkon lattialla on punainen matto ja päädyssä on alttaritaulu. Käytävän molemmilla puolilla on puisia kirkonpenkkejä. Joukko ihmisiä seisoo käytävällä.
Saavutettavan tilaisuuden suunnittelua Kuopion Tuomiokirkossa kehitysvammaisten kirkkopäivää varten.

6.10. Porinapata tarjoaa vertaistukea puhevammaisille – infovideo (Heidi Manninen, Jenni Nivala ja Karoliina Miettinen)

2023-10-02 07:30:26