Verkko-opinnot sopivat liikkeessä olevalle opiskelijalle
Moni miettii nyt tulevaa opiskelupaikkaansa mutta samalla miettii, mikä olisi itselle sopiva koulutusmuoto. Humakin hakukohteet ovat kevään 2023 yhteishaussa pääosin joko monimuoto- tai verkkototeutuksena suoritettavia. Aiemmassa jutussa kerroimme, mitä Humakissa tarkoittaa monimuotoinen opiskelu (linkki avautuu uuteen välilehteen) – tässä jutussa kerromme kaiken oleellisen verkko-opiskelusta. Mitä verkko-opinnot käytännössä tarkoittavat? Kenelle ne sopivat parhaiten? Entä mitä ne vaativat opiskelijalta?
Tutustu kaikkiin Humakin hakukohteisiin ja toteutustapoihin kätevästi digitaalisessa Hakijan oppaassa (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Verkko-opinnot sopivat liikkeessä olevalle opiskelijalle
Verkko-opiskelu on joustavaa, mutta työmäärä on sama kuin päiväopintoina ja monimuoto-opintoina suoritettavissa koulutuksissa. Tämä on hyvä muistaa hakukohteita valittaessa. Verkkototeutukset mahdollistavat kuitenkin sen, että korkeakoulututkintoon voi opiskella joustavasti omalta asuinpaikkakunnalta ja jopa ulkomailta käsin. Esimerkiksi kulttuurituottajaopinnoissa meillä on ollut opiskelijoita jopa Australiassa (lue opiskelijan kokemuksista)! Verkkotapaamisista osa voidaan järjestää tiettyyn aikaan, mutta muuten opiskelu on ajasta riippumatonta.
– Suunta kohti digitaalisia tutkintokoulutuksia on vahvistunut. Verkkokoulutukseen hakevat ovat usein työelämässä, asuvat ulkomailla tai eivät perhesyistä voi matkustaa opintojen perässä kampuksille. Kiireiseen arkeen, perhe- ja työelämään sopiva joustava verkko-opiskelu on tervetullut mahdollisuus monelle, mutta haluan painottaa, että verkko-opiskelu vaatii suurta kykyä opintojen aikatauluttamiseen ja itseohjautuvuutta, toteaa Humakin koulutusjohtaja Päivi Marjanen kysyttäessä verkkokoulutuksesta.
Laadukkaista opintosisällöistä ja digitaalisista ympäristöistä saadun positiivisen opiskelijapalautteen myötä Humak on panostanut viime vuosina verkkotutkintoihin. Keväällä 2023 voit hakea yhteisöpedagogi (AMK) järjestö- ja nuorisotyön koulutus YP-MOVEen, yhteisöpedagogi (AMK) työyhteisön kehittäjäkoulutus TYKEen sekä yhteisöpedagogi (Ylempi AMK)-koulutukseen ja kulttuurituottaja (AMK) -koulutukseen.
Verkkototeutuksessa tutkinto opiskellaan kokonaan verkossa. Opintojen alussa saattaa olla muutama opintoihin johdatteleva ja opiskelijoita ryhmäyttävä lähiopetuspäivä. Opiskelijat kokoontuvat usein myös itse organisoituen tekemään yhdessä erilaisia tehtäviä ja toimeksiantoja etenkin, jos samassa kaupungissa on useampia verkkotutkintoa opiskelevia. Opiskelijat suosittelevat toistensa tapaamista myös livenä, sillä ne ovat hyvä mahdollisuus vaihtaa ammatillisia kokemuksia toisten alalla jo usein työskentelevien opiskelijoiden kanssa.
Verkko-opiskelijan tulee olla itseohjautuva ja vastuuntuntoinen
Opiskelu on siis hyvin joustavaa mutta vaatii opiskelijalta kykyä aikatauluttaa opintojaan ja ottaa vastuuta opintojensa edistymisestä. Tämän allekirjoittaa verkkomuotoista kulttuurituottaja (AMK) -tutkintoa opiskeleva Emilia Reponen, joka työskentelee täyspäiväisesti opintojen ohella.
– Opiskelu vaatii hyvää itseohjautuvuutta ja tarkkaa aikataulutusta. Vaikka webinaaripäiviä ei ole kuin muutama päivä kuukaudessa, on tehtäviä kuitenkin lähes joka viikolle, Emilia kertoo. Voit lukea Emilian kokemuksista lisää täältä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Opiskelijalla on opintojensa aikana kuitenkin tukenaan Humakin opintovalmentajat. Humakin opinto-ohjaus ja opintojen suunnittelu on saanut opiskelijakyselyssä toiseksi korkeimmat laatupisteet koko ammattikorkeakoulukentällä. Verkkototeutus voi mahdollistaa työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Kuten muissakin toteutustavoissa, myös verkkokoulutuksen opiskelija tekee ryhmätehtäviä toisten opiskelijoiden kanssa sekä suorittaa harjoittelujaksoja aidoissa työympäristöissä.
– Työyhteisön kehittäjäkoulutuksemme oli ennen pandemiaa monimuotokoulutusta, jossa opiskelijat matkustivat muutaman päivän lähiopetusjaksoille Helsinkiin kerran kuukaudessa. Kun pandemia pakotti opinnot verkkoon, opiskelijapalaute oli positiivista. Päätimme tarjota jatkossa tutkintokoulutuksemme kokonaan verkossa, kertoo Marjanen kertoo. Tämä on lisännyt kysytyn koulutuksen vetovoimaa kaikkialla Suomessa.
Verkko-opintoja harkitseva miettii usein, jääkö hän paitsi muiden opiskelumuotojen opiskelijayhteisöllisyydestä. Viime vuonna kerroimme opiskelijoiden kokemuksista omista vapaamuotoisista tapaamisistaan “Digikoulutuksessa yhteisöllisesti YP-MOVEssa” -jutussamme (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Verkko-opinnoissa motivaatio on kaiken A ja O
Kysyimme Kauniaisten kampuksen kulttuurituottaja (AMK) -koulutuksen lehtorilta Niila Tammiselta verkko-opiskelusta.
Kenelle verkko-opinnot sopivat parhaiten?
Verkko-opinnot sopivat parhaiten motivoituneelle ihmiselle, joka on tarpeeksi päättäväinen ja organisoitunut, ja jolla on jonkin verran opiskelutaitoja, jotta opinnot on mahdollista saada kasaan. Toki tutkinnosta 25% ja 60 opintopistettä koostuu harjoitteluista, eli ihan koko ajan ei tarvitse koneen takana istua.
Harjoittelut ja muut projektit on mahdollista ottaa itselleen sopivissa pätkissä, ja tietysti tehdä ne itselleen sopivissa työpaikoissa tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Se kasvattaa motivaatiota ja auttaa heti saamaan jalkaa oikean oven väliin.
Mitä pitää erityisesti ottaa huomioon, kun hakee ja alkaa opiskelemaan verkkototeutusmuotoisissa opinnoissa?
Tärkeintä on motivaatio. Eivät niinkään siis aiemmat verkostot tai kokemus, vaan se, että haluaa oppia. Motivaatio on melkeinpä pakollinen osa, sillä opinnot verkossa ovat usein melko yksinäistä puuhaa.
Tärkeää on myös varmistaa, että sinulla on oikeasti aikaa opintoihin. Lähtökohtaisesti kannattaa varautua siihen, että 240 opintopisteen AMK-tutkinto ei ihan yhdessä vuodessa tule, ellei sitten ole huomattavan paljon alan kokemusta taustalla. Jos käy töissä ja on muutakin elämää kuin opiskelua, niin jonkin verran siitä on oltava irrotettavissa opiskeluille.
Miten luonnehtisit kulttuurituottaja (AMK) -opintoja – mikä niissä on parasta ja miksi tutkintoon kannattaa hakea?
Kulttuurituottajan AMK-tutkinnossa parasta on se laaja ammattitaito, jonka opiskelija itselleen hankkii. Suurin osa saa koulutuksen jälkeen haluamaansa työtä, oli se sitten kulttuurin tai muun parissa. Kun jo valmistuneilta opiskelijoilta kysyy opintojen parhaista puolista, niin usein vastauksissa toistuvat verkostot ja harjoittelut.
Verkostot, joita kouluaikana voi luoda, ovat arvokasta pääomaa työmarkkinoilla erilaisissa projekteissa, tapahtumissa ja alan organisaatioissa työskennellessä. Koko alan voisi sanoa olevan projektimainen siten, että pääsee näkemään paljon eri asioita sekä kokemaan ja toteuttamaan mitä erilaisempia juttuja.
Harjoittelut – joita on siis virallisesti kuusi kappaletta – ovat hyvin pidettyjä, sillä niissä pääsee kokeilemaan heti tunnilla opittua käytäntöön. Koska kulttuuri- ja luovat alat ovat hyvin laajoja, pääsee harjoitteluiden kautta kokeilemaan hyvin montaa eri toimialaa ja organisaatiota. Ne myös kasvattavat omia verkostoja ja auttavat monia työllistymään juuri haluamalleen kentälle.
Teksti: Humakin viestintä, uutista on päivitetty 26.3.2023
2023-03-26 10:48:51