Arvioinnin kehittäminen osana opetussuunnitelmatyötä – “Osaaminen edellä -blogisarja, osa 3”

• Kirjoittaja: Karoliina Miettinen, FM, Tulkki (AMK), koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.6.2022

Tämä on Osaaminen edellä -blogisarjan kolmas osa. Blogisarjassa kuvataan Humakin opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudistuksen tärkeimmät lähtökohdat ovat tulevaisuuden työelämän tarpeet ja opiskelijalähtöisyys. Blogien kirjoittajat kuuluvat uutta opetussuunnitelmaa valmistelleeseen Humakin pedagogiseen henkilökuntaan. Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä Humak kehittää prosessejaan osana ”Osaamista kehittävä korkeakoulu” -ohjelmaa.

Blogisarja on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, kuten opettajille, suunnittelijoille, työelämän edustajille ja opiskelijoille. Blogisarjassa on aikaisemmin julkaistu seuraavat osat: 1) Humakin opetusta kehittämässä ja 2) Uudistuvat opiskelijaprofiilit.

Miksi arviointia kehitetään?

Opetushallituksen (OPH 2019a) selvityksen mukaan tulevaisuuden työelämässä viisi tärkeintä työntekijän ominaisuutta ovat ongelmanratkaisukyky, oppimiskyky, luovuus, kokonaisuuksien hallinta ja itseohjautuvuus. Opiskelija tulisi siis koulutuksen aikana rakentaa sellaista ammatillista osaamista, johon kuuluvat myös oheiset ominaisuudet. Jotta tällainen on mahdollista, opiskelija tarvitsee oppimisensa tueksi arviointia.

Arvioinnilla on monenlaisia tehtäviä riippuen tilanteesta, jossa sitä käytetään. Pääsykoetilanteessa arvioinnilla vertaillaan ja luokitellaan opiskelijoita. Arvioinnilla voidaan myös kontrolloida opiskelijan opiskelua ja oppimista. Ohjauksen näkökulmasta arvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa hänen oppimispolullaan. Arviointi osoittaa mihin seikkoihin opiskelijan tulisi kiinnittää huomiota jatkossa ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. (OPH 2019b.) Jotta opiskelijan osaaminen karttuu ammatillisesti oikeisiin asioihin tulevaisuuden työelämätaitojen näkökulmasta, täytyy arviointimallien tukea opiskelijan oppimista. Näin ollen opetussuunnitelmatyö tarjoaa oivan paikan arvioinnin kehittämiselle.

Oikea-aikaisella arvioinnilla voimme vaikuttaa opiskelijan oppimiseen

Hattie (2003) on tutkimuksissaan osoittanut, että palaute on suurin yksittäinen opiskelijan orientoitumiseen ja opintoihin suhtautumiseen vaikuttava tekijä. Merkityksellisintä oppimisen kannalta on palautteen sisältö ja mihin palaute kohdistuu. Onnistuessaan opiskelijan saama arviointi siis motivoi opiskelijaa opiskelemaan ja ohjaa häntä eteenpäin opetussuunnitelman sanoittamaa osaamista kohti.

Ohjaavan arvioinnin (palautteen) merkitys on tunnistettu olennaiseksi myös oppimistuloksia tarkasteltaessa (vrt. Keurulainen 2019). Oppimistulokset parantuvat merkittävästi, kun arviointia tapahtuu pitkin oppimisprosessia, ei vain opintojen lopuksi. Arvioinnin olisi hyvä muodostua sekä formatiivisesta että summatiivisesta arvioinnista. Formatiivinen arviointi tapahtuu oppimisprosessin aikana ja se ohjaa opiskelijan toimintaa. Summatiivinen arviointi kohdistuu esimerkiksi opintojakson lopussa karttuneen osaamisen arviointiin.

Kuten alla oleva kuva (kuva 1) osoittaa, formatiivisella arvioinnilla voimme vielä vaikuttaa opiskelijan oppimiseen. Summatiivinen arviointi toteaa vain lopputuloksen. Laadukasta arviointia voisikin kuvata summatiivisen ja formatiivisen arviointimallien kudelmaksi, jossa hyödynnetään molempien mallien tuomia hyötyjä. Formatiivinen tukee ja ohjaa oppimisprosessia ja summatiivinen mittaa lopputuloksen.

Arviointi heijastaa sitä, mitä pidämme tärkeänä

Humakin toiminta nojaa vahvaan arvopohjaan, joka näkyy muun muassa strategiassamme. On tärkeä varmistaa, että pedagoginen työmme ja sen osana arviointi tukee oppilaitoksen tavoitteita ja periaatteita. Arvioinnin kehittäminen opetussuunnitelmatyön osana tarjoaa meille hyvän kohdan pysähtyä tarkastelemaan jokapäiväistä toimintaamme suhteessa tavoitteisiimme. Kun pidämme esimerkiksi yhteistyötä tai yhteistoiminnallisuutta tärkeänä, meidän tulisi suosia arviointimalleja, jotka tukevat näiden taitojen oppimista. Myös ihmisten yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden kunnioittaminen on meille tärkeää. On tärkeä pohtia, tuemmeko haluamattamme esimerkiksi numeerisella arvioinnilla kilpailu- ja vertailukulttuuria.

Mistä lähtölaukaus arvioinnin kehittämiselle?

Sysäys arvioinnin kehittämiselle on tullut monesta eri suunnasta. Humakin strategia 2021–2030 on jalkautettu viideksi eri kehittämisohjelmaksi, joista yksi on Osaamista kehittävä korkeakoulu –ohjelma. Ohjelma sisältää alakohtia, joista sekä Opetussuunnitelma että Oppimisympäristöt ja pedagogiikka toivat esille arvioinnin kehittämisen tarpeellisuuden. Lisäksi vuosittain kerättävä opiskelijapalaute on tukenut tarvetta nostaa arviointi yhdeksi koko oppilaitosta koskettavaksi kehittämiskohteeksi.

Oppimisympäristöt ja pedagogiikka –alaohjelman puitteissa haastateltiin yhdeksäntoista (19) Humakin pedagogiseen henkilöstöön kuuluvan työntekijää. Lisäksi järjestettiin kaksi ryhmähaastattelua; toinen digimentoreille ja toinen opiskelijaryhmälle. Haastatteluissa yksi kysymys koski arviointia. Saaduista vastauksista tehty kooste (kuva 2) näyttää arviointiin liittyvät toiveet ja ajatukset. Nämä tukevat hyvin edellä esitettyjä ajatuksia arvioinnista.

Arvioinnin haasteet

Arvioinnin kehittäminen ei ole käytännössä niin yksinkertaista kuin edellä kuvataan. Arviointiin tarvitaan usein enemmän aikaa kuin käytettävissä on.  Yllä olevassa kuvassakin (kuva 2) oli tuotu esille sama haaste – Miten tehdä arviointia mahdollisimman yksinkertaisesti ja kuitenkin riittävästi? Miten kohdata opiskelija yksilönä ja antaa hänelle henkilökohtaista palautetta silloin, kun opintojaksolla on satoja opiskelijoita? Miten huomioida arvioinnin kehittämistyössä Humakin koulutusten omaispiirteet, jotka tuovat erilaisia vaatimuksia arvioinnille? Vastauksena lienee ainakin resurssien kohdentaminen siihen, mikä on kulloinkin olennaisinta meidän ydintehtävä mielessä pitäen.

Miten arviointia rakennetaan Humakin uudessa opetussuunnitelmassa?

Tulevien opintojaksojen arviointi otettiin mukaan keskusteluun opetussuunnitelmatyön alkumetreillä. Suunnitteluryhmiä pyydettiin kirjaamaan ajatuksia opintojaksojen arvioinneista jo ensimmäisiin uuden opetussuunnitelman hahmotelmiin.

Opetussuunnitelmatyön edetessä työskentelyä ohjannut koulutusjohtaja vetoinen ydintiimi antoi arviointia koskien kolme ohjetta. Ensinnäkin moduulien sisällä tulisi käyttää moninaisia arviointimenetelmiä. Opintojaksojen suunnittelun on tarkoitus edetä arviointikriteereistä opetussisältöjen ja -tehtävien laadintaan. Tällä tavalla arviointi, tavoiteltu osaaminen ja keinot osaamisen saavuttamiseen kulkevat käsikädessä. Annettujen ohjeiden myötä opintojakson arviointikriteerit kirjataan jatkossa jo opetussuunnitelmatasolle. Näin opiskelija näkee jo opintojaksolle ilmoittautuessaan, miten opintojakso arvioidaan ja millaisin kriteerein. Kolmas ohje liittyy osaamisen arviointiin eli osaamista tulee arvioida suhteessa osaamistavoitteisiin.

Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on tartuttu myös Hoodle-oppimisympäristön kehittämiseen muun muassa opiskelijakyselyistä saadun palautteen pohjalta. Jatkossa Hoodlessa tullaan käyttämään samanlaista Tervetuloa -aloitussivua, jossa arvioinnille on osoitettu oma kohtansa. Näin oppimisympäristössä on aina kuvattuna arviointikriteerit, ja samalla saadaan myös opiskelijoiden toivomaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Arvioinnin uudistaminen ulottuu myös Humakin toimintaa ohjaavan asiakirjan tutkintosäännön päivittämiseen. Vuoden lopulla tehtävän päivityksen myötä käytössä olevan sanallinen arviointiskaala (hyväksytty, suoritettu, täydennettävä) saadaan yhdenmukaistettua Humakissa olevien järjestelmien kanssa. Lisäksi numeerisen arvioinnin arvosanarajoihin liittyvä selvitystyö on meneillään.

Lähteet

Hattie, John. 2003. Teachers make a difference: What is the research evidence? Paper presented at the Building Teacher Quality: What does the research tell us ACER Research Conference, Melbourne, Australia. Retrieved from http://research.acer.edu.au/research_conference_2003/4/

Keurulainen, Harri. 2019. Oppimisen ohjaaminen arvioinnin funktiona. Teoksessa Näkemyksiä ja kokemuksia uudistuvasta ammatillisesta oppimisesta. Keurulainen, H., Siitari, M-L. ja Ylitervo, R. (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja – sarja.

OPH 2019. Osaaminen 2035 – Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

OPH 2019b. Oppimisen arviointi.

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-arviointi