Uushenkisyyden nousu – “Trenditiistai-blogisarja” osa 3

• Kirjoittaja: Arto Lindholm, yliopettaja, VTT, Humanistinen ammattikorkeakoul, 02.3.2021

Tämä blogi on Trenditiistai-blogisarjan kolmas osa. Trenditiistain jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Trendillä tarkoitamme sellaista voimistuvaa yhteiskunnallista tai yksittäiseen toimialaan vaikuttavaa muutosta, jonka merkit ovat jo nähtävissä, mutta joka ei ole vielä sulautunut uudeksi toimintakulttuuriksi.

Uusi trendi julkaistaan joka tiistai 23.2.2021 alkaen. Jännityksen lisäämiseksi emme paljasta etukäteen, mitä nämä trendit ovat. Viimeinen trendi julkaistaan huhtikuussa 2021. Tällä kertaa esittelemme trendin uushenkisyyden noususta. Kaksi aikaisempaa osaa on julkaistu 16.2.2021 (johdanto) ja 23.2.2021 (auditiivisuuden suosion nousu).

Uushenkisyys viittaa siihen, että uskonnollisen henkisyyden merkitys vähenee ja sen tilalle nousee uudenlaista henkisyyttä. Uushenkisyyden keskeinen käsite on kokonaisvaltaisuus, holismi, jonka mukaan maailmankaikkeus koostuu toisiinsa tiiviisti sidoksissa olevista ja vaikuttavista osista ja voimista. Näitä kutsutaan usein ”energioiksi”.  Uushenkisyyteen kuuluu myös piilossa olevan ”aidon” löytäminen. Uushenkisyys nähdään usein ihmisen jatkuvana kehittymisenä. (Ramstedt & Utriainen 2016.)

Uushenkisyys vaikuttaisi olevan sidoksissa länsimaisen rationalismin kritiikkiin, joka pulpahtelee eri aikakausina vastakulttuurisina ilmentyminä.  Nykyisen uushenkisyyden juuret ovat 1960-luvun New Age -liikkeessä, jolloin muutenkin alettiin kyseenalaistaa perinteisiä instituutioita, länsimaista kulutuskulttuuria, työnteon tapaa, patriarkaalista yhteiskuntajärjestystä ja luonnon tuhoamista.  Tässä mielessä uushenkisyys ei ole uusi trendi, mutta se vaikuttaisi voimistuneen huomattavasti ja saaneen uusia piirteitä viime vuosina.

Yksilöllinen uushenkisyys

Pohjimmiltaan uushenkisyys ja uskonnollisuus ovat samaa ilmiötä ja ne ovat limittyneet toisiinsa (Illman ym. 2016, 8). Evoluutio on koodannut hengellisyyden ihmisen perimään, koska siitä on ollut ihmiskunnalle hyötyä vuosituhansien varrella. Uskonnollisuus on vahvistanut yhteisöjä, ja palkinto kuoleman jälkeisessä elämässä on antanut rohkeutta ottaa riskejä yhteisön puolesta. (Ks. Vaillant 2009.)

Uushenkisyys kuitenkin poikkeaa uskonnollisuudesta ratkaisevasti siinä, että uushenkisyys ei ole yhtenäinen oppirakennelma, vaan kokonainen kirjo henkisyyden ja hengellisyyden muotoja. Uushenkisyydestä kiinnostuneet voivat valita tästä kirjosta itselleen sopivia elementtejä ja rakentaa oman, ainutlaatuisen henkisyyden muodon. Niinpä ihmiset ovat uushenkisyyteen eriasteisesti sitoutuneita. Joillekin uushenkisyys on koko elämäntapaa ja identiteettiä määrittävä tekijä. Toiset taas ammentavat uushenkisyydestä pieniä osia kokonaispersoonaansa.

Uushenkisyys karttaa kaikenlaista dogmaattisuutta; kukaan ei määrittele, miten tulee ajatella tai elää. Toisin kuin auktoriteettien hallitsemassa uskonnollisessa perinteessä, uushenkisyydessä jokainen saa uskoa mihin haluaa. Uushenkisyyden suosion salaisuus perustuu juuri tähän, hengellisessä mielessä varsin uuteen ajatukseen. (Heikkinen 2015.) Ihmiset poimivat itselleen sopivia piirteitä esimerkiksi shamanismista, buddhalaisuudesta ja itämaisesta filosofiasta ja luonnonkansojen opeista.  Kiinnostuksen kohteita löytyy myös rajatieteistä, joogasta, erilaisista tietoisuustaidoista ja horoskoopeista.

Uushenkisyyden ominaispiirteitä

Lukiessani verkosta uushenkisyydestä kiinnostuneiden ihmisten päivityksiä, tietyt samankaltaisuudet toistuvat. Monet vaikuttaisivat puhuvan jossain muodossa suorittamisen pakon vähentämisestä ja oman sisäisen, todellisen voiman löytämisestä. Tavoitteena tuntuisi olevan kokonaisvaltainen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on ja tietynlainen lempeys itseä ja koko maailmaa kohtaan.

Uushenkisyys pohjautuu esoterian perinteeseen, jolla tarkoitetaan salattua, vain asiaan vihkiytyneille avautuvaa tietoa. Lisäksi mielikuvitus nähdään eräänlaisena välittäjätasona fyysisen ja henkisen maailman välillä (Sohlberg 2017, 127).  Ainakin joillekin uushenkisyyteen liittyy ekologisen ja kosmisen tietoisuuden tavoittelemisen piirteitä (Ramstedt & Utriainen 2016, 213).

Sukupuolittunut uushenkisyys

Uushenkisyys kiehtoo erityisesti naisia (Niemi 2019; Puurunen 2019; Heikkinen 2015). Valtaosa kiinnostuneista on keski-ikäisiä ja keskiluokkaisia naisia (Ramstedt & Utriainen 2016, 214). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaiseman kyselyn mukaan liki puolet 25–34-vuotiaista naisista määrittää itsensä mieluummin henkiseksi kuin uskonnolliseksi. Erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liberaalisti suhtautuvat naiset ovat etääntyneet uskonnollisuudesta ja lähentyneet hengellisyyttä.  (Puurunen 2015.) Uushenkisyys nousee erityisen voimakkaasti esiin nuorten ja nuorehkojen naisten some-päivityksissä.

On vaikea sanoa, miksi uushenkisyys on niin naisvoittoista. Tiina Mahlamäki (2020) arvelee, että nuoret naiset ovat kasvaneet ”Harry Potterin, taikuuden ja fantasiamaailmojen ympäröimänä, joten yliluonnolliset, esoteeriset ja okkultit elementit eivät ole heille vieraita”. Sukupuolittuneisuuden syitä voi etsiä myös syvemmältä kulttuurista. Kenties uushenkisyys liittyy pohjimmiltaan ajatukseen sulautumisesta luonnon kiertokulkuun. Ekofeministi ja aatehistorioitsija Maria Suutalan (1996) mukaan syklisen aikakäsityksen omaksuminen on naisille ominaisempaa, kun taas miehille ominaisempi aikakäsitys on lineaarinen tai progressiivinen. Ekofeminismiin liittyy sama kokonaisvaltaisuus kuin uushenkisyyteen muutenkin, koska sen mukaan mies valloitti luonnon täydellisesti, riisui sen mystiikasta ja muutti luonnon voimat pelkäksi talouden resurssiksi.

Uushenkisyyden bisnes

Uushenkisyyden ympärille rakentuu kiihtyvällä vauhdilla uutta liiketoimintaa. Monet ajattelevat liiketoiminnan ja henkisyyden olevan toisilleen vastakkaisia, koska silloin syntyy konnotaatioita ahneudesta, epäaitoudesta ja ihmisten huijaamisesta katteettomilla lupauksilla. Sinänsä palveluiden tarjoamisessa ja elinkeinon hankkimisessa ei tietenkään ole mitään vikaa.

Uushenkisyyteen liittyvää liiketoimintaa ovat muun muassa erilaiset henkisen kasvun ja terapiamuotojen keskukset, joissa järjestetään parantaja- ja selvännäkijäkoulutusta. Alalla toimii runsaasti yksityisyrittäjiä, jotka saavat elantonsa tarjoamalla esimerkiksi meditaatiomenetelmiin, energiahoitomuotoihin ja hyvinvointikoulutukseen liittyviä palveluita. Minä olen -messut kokoaa yhteen näitä palveluntarjoajia. Uushenkisyyteen liittyvistä verkkolehdistä ja -portaaleista merkittävimmät ovat ehkä Ultra-lehti ja Voi hyvin.

Uushenkisyyteen liittyvästä bisneksestä on vaikea puhua nostamatta esiin Maria Nordinin nimeä. Nordin tarjoaa palveluita, joiden avulla voi Nordinin mukaan itse vaikuttaa muun muassa allergioihin, ylipainoon, iho-ongelmiin, unettomuuteen ja muihin terveysvaivoihin. Hän puhuu piilevän sisäisen voiman löytämisestä ja täysin uuden maailman tavoittamisesta. Nordinin verkkokurssit ovat erittäin suosittuja: hänen Eroon oireista -kurssilleen on osallistunut yli 6000 ihmistä, ja samanniminen teos on ollut Suomen myydyimpien tietokirjojen joukossa. Lähes 30 000 ihmistä seuraa Nordinia Instagramissa. Sadat ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa kertoneet saaneensa apua mitä erilaisimpiin oireisiin Nordinin opeista.

Uushenkisyyden lieveilmiöt

Uushenkisyyden nousuun saattaa liittyä myös vakavia lieveilmiöitä. Monet ihmiset kokevat uushenkisyyden hyvin syvästi ja rakentavat koko maailmankuvansa ja elämäntapansa uushenkisten piirteiden varaan. Tämä voi tuottaa vahinkoa niille, jotka eivät pysty kyseenalaistamaan hänelle tarjottuja totuuksia. Esimerkiksi Yle (Arjanne 2021) haastatteli nuorta aikuista naista, jonka sairauksia vanhemmat olivat hoitaneet mitä merkillisimmillä uskomushoidoilla koko hänen lapsuutensa ajan. Haastateltava koki, että hänen perheensä muistutti uskonlahkoa, eikä hän kyennyt nuorena kyseenalaistamaan tätä vaihtoehtoista totuutta.

Uushenkisyydellä voidaan myös rahastaa härskisti. Esimerkiksi verkossa on homeopaattisia valmisteita myyviä ”apteekkeja”, jotka hämärtävät Fimean hyväksymän apteekkitoiminnan ja uskomushoitojen rajoja. Esimerkiksi Sinunapteekki.fi näyttäisi olevan tällainen harmaalla alueella toimiva epävirallinen apteekki. Uushenkisyyden piirissä harjoitettuja hoitomuotoja on pidetty vaarallisina myös siksi, että jotkut ihmiset saattavat niiden takia jättää hakeutumatta vakiintuneen terveydenhuollon piiriin (Ramstedt & Utriainen 2016, 217).

Myös edellä mainittu Maria Nordin on joutunut kovan kritiikin kohteeksi hyvinvointikursseihinsa liittyvien väitteiden vuoksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes asetti Nordinille 100 000 euron uhkasakon, koska Tukesin mukaan Nordin antoi ymmärtää kurssin auttavan moniin vakaviin vaivoihin. Tukes ei kuitenkaan kieltänyt koko kurssia Nordinin tehtyä pieniä muutoksia kurssiin.  Myös Helsingin Sanomat julkaisi Nordinia kovin sanoin kritisoivan artikkelin. Verkossa on paljon Nordiniin liittyvää keskustelua puolesta ja vastaan. Vastakkain ovat tieteen puolustajat ja ihmiset, jotka kokevat saaneensa apua Nordinin kursseista.

Miten uushenkisyyden nousu vaikuttaa tulevaisuudessa?

Luultavasti uushenkisyyden nousu tulee olemaan vahva ja nouseva trendi pitkälle tulevaisuuteen, koska uskonnollisen hengellisyyden väheneminen kaikkien ennusteiden mukaan jatkuu. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 kirkkoon kuuluu enää noin 10 prosenttia suomalaisista (Katajamäki 2017). Uskonnollisuuden korvautuminen uushenkisyydellä on nouseva ilmiö kaikissa länsimaalaisissa kulttuureissa. Pohjoismaissa jo noin viidennes ihmisistä pitää itseään henkisenä, mutta ei uskonnollisena (Heikkinen 2015).

Osa uushenkisyyteen liittyvistä ilmiöistä on jo sulautunut niin tavanomaiseksi osaksi yhteiskuntaa, että niitä ei oikeastaan osaa enää liittää uushenkisyyteen. Tällaisia ovat esimerkiksi joogaan, meditaatioon ja mindfulnessiin liittyvät arkipäiväistyneet harjoitteet. Kaikkien uushenkisyyteen liittyvien ilmiöiden ei edes tarvitse olla kovin ihmeellisiä. Luonnosta vieraantuneet ihmiset saattavat kokea esimerkiksi metsässä kävelyn hyvinkin voimaannuttavana henkisenä kokemuksena.

Uushenkisyys tuskin kuitenkaan tulee puhuttelemaan kaikkia ihmisiä. Monien ajatuksissa uushenkisyys yhdistyy okkultismiin ja epämääräisiin henkiparantajiin. Toiset taas saattavat nähdä ilmiön hengellisyyden kaapuun puettuna narsismina ja nykyajan keinona tavoitella autuutta. (Vaillant 2009, 17.) Joiltakin ihmisiltä ehkä puuttuu kokonaan sellainen ominaisuus, joka mahdollistaisi hengellisen kokemuksen. Esimerkiksi kosmologi Kari Enqvist on julistautunut tällaiseksi uskonnottomaksi henkilöksi.

Mitä sitten itse ajattelen uushenkisyydestä? Tutkijakoulutuksen saaneena rajatieto ja vaihtoehtohoidot ovat minulle mielenkiinnotonta some-ajan taustahälyä, ja äärimmäiseen uushenkisyyteen liittyvät tietyt ”kiilusilmäisyyden” piirteet näyttäytyvät erityisen vieraina. Toisaalta uushenkisyyteen liittyvä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoite on ihmisyyden ydintä, eikä minulla ole mitään syytä eikä oikeutta kritisoida kenenkään elämäntapaa tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Sitä paitsi saatan hyvinkin omaksua omaan elämäntapaani joitakin uushenkisyyden piirteitä.

Lue trenditiistain seuraava julkaisu aiheesta alustatalous. 

Lähteet

Arjanne, Ippi 2021. Kasvoin huuhaan keskellä – matkani siitä pois on ollut hidas, nöyryyttävä ja kivulias. Ylen kulttuuricocktail. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/30/kasvoin-huuhaan-keskella-matkani-siita-pois-on-ollut-hidas-noyryyttava-ja. Viitattu 21.2.2021.

Heikkinen, Anu 2015. Uushenkisyys vetoaa yksilöllisyyden aikana. Kirkko ja kaupunki 30.9.2015.  https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/uushenkisyys-vetoaa-yksilollisyyden-aika-1#1f3d61d0. Viitattu 21.2.2021.

Illman, Ruth & Ketola, Kimmo & Latvio, Riitta & Sohlberg, Jussi 2016. Johdanto. Teoksessa Illman, Ruth & Ketola, Kimmo & Latvio, Riitta & Sohlberg, Riitta (toim.) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48, 7-11.

Katajamäki, Juha 2017. Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla. Helsingin Sanomat 26.5.2017.  https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005226552.html. Viitattu 21.2.2021.

Mahlamäki, Tiina 2020. Mitä uutta uushenkisyydessä? Kalevalaseuran blogit. https://kalevalaseura.fi/2020/01/07/mita-uutta-uushenkisyydessa/. Viitattu 21.2.2021.

Merimaa, Juha 2017. Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla. Helsingin Sanomat 26.5.2017. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005226552.html. Viitattu 21.2.2021.

Niemi, Onni 2019. Uudenlainen henkisyys yleistyy Suomessa, ja se vetoaa etenkin nuoriin naisiin – Eveliina Holmin matka alkoi intiaaninäystä. Helsingin Sanomat 14.9.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006238321.html. Viitattu 21.2.2021.

Rossi, Venla 2020. Elämää suuremmat kivet. Helsingin Sanomat 5.4.2020. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006462993.html. Viitattu 21.2.2021.

Solhberg, Jussi 2017. Länsimainen esoteria Suomessa. Teoksessa Ilman, Ruth & Ketola, Kimmo & Latvio, Riitta & Sohlberg, Jussi (toim.) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi.  Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 126-137.

Suutala, Maria 1996. Naiset ja muut eläimet: ihmisen suhde luontoon länsimaisessa ajattelussa. Helsinki: Suomen naistutkimuksen seura.

Utriainen, Terhi & Ramstedt, Tommy 2017. Uushenkisyys. Teoksessa Ilman, Ruth & Ketola, Kimmo & Latvio, Riitta & Sohlberg, Riitta (toim.) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48, 213-223.

Vaillant, George 2009. Hengellisyyden evoluutio. Helsinki: Rasalas kustannus.