Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kestävä kehitys uudistuvissa opetussuunnitelmissa – “Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarja osa 4”

Raidallinen kukkaruukku, josta kasvaa kolmilehtinen kasvi.
  • Kirjoittaja: Päivi Marjanen, koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 27.4.2022

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet rehtorineuvosto Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaan. Korkeakoulukentän yhteisenä tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tässä blogisarjassa avataan, miten Humak huomioi koulutuksen, TKI-työn sekä johtamisen ja henkilöstön osaamisen osa-alueilla kestävän kehityksen periaatteet niin ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Edellisten lisäksi kestävän kehityksen kokonaisuuteen liittyy vuosittainen hiilijalanjäljen laskenta, jonka kautta Humak pyrkii vähentämään omaa ilmastokuormaansa. Blogisarjassa tuomme myös esille laskennan perusteita ja Humakin hiilijalanjäljen kehittymistä. Blogeja ilmestyy noin kerran viikossa keskiviikkoisin klo 9 toukokuulle 2022 asti. Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarja jatkuu blogilla numero neljä: Kestävä kehitys uudistuvissa opetussuunnitelmissa.

Osa 1: Kohti kestävämpää ja vastuullisempaa Humakia

Osa 2: Hiilineutraalia Humakia rakentamassa

Osa 3: Ammattikorkeakoulujen TKI-työ kestävän maailman rakentajana

Kestävän kehityksen keskiviikko -banneri, jossa graafinen piirros ylöspäin menevista kolmesta pallosta, joilla pitkä nauha.

Blogi 4: “Kestävä kehitys uudistuvissa opetussuunnitelmissa”

Kestävän kehityksen ymmärrys on tunnistettu sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhdeksi merkittävimmistä koulutuksen uudistamisen tarpeista 2000-luvulla.  YK:n kestävän kehityksen periaatteiden (Sustainable development goals) tavoitteena on saavuttaa parempi ja kestävämpi tulevaisuus kaikille. Periaatteissa painotetaan globaaleja haasteita, mukaan lukien köyhyyden, tasa-arvo, ilmaston muutoksen, ilmaston heikentymisen, rauhan ja oikeudenmukaisuuden. Nämä 17 periaatetta osoittavat, että kestävässä kehityksessä on kyse monimutkaisesta ja laajasta ilmiöstä, johon koulutussektorin tulee kaikilla sen asteilla tarjota niin tietoja, taitoja kuin asennekasvatusta.

Suomalainen korkeakoulukoulutus ja kestävä kehitys

Suomalaiset ammattikorkeakoulut tarttuivat kestävän kehityksen haasteisiin uudistamalla kaikkia koulutusaloja koskevat yhteiset kompetenssit vuoden 2022 alussa. Uudistuksen pohjana on käytetty Arenen vuonna 2010 antamia suosituksia (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2010). Opetuksen tavoitteiden ja osaamisvaatimusten ilmaisu on aina arvoperustainen ja aikakausien tarpeita ilmaiseva kuvaus. Arenen uusi kompetenssikuvaus (Arene 2022) nostaa kompetenssien joukkoon kestävän kehityksen.

Kuvassa näkyvät 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta. Tavoitteita ovat ei köyhyyttä, ei nälkää, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, sukupuolten tasa-arvo, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, eriarvoisuuden vähentäminen, kestävät kaupungit ja yhteisöt, vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, vedenalainen elämä, maanpäällinen elämä, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta sekä yhteistyö ja kumppanuus.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat olleet lähtökohta suomalaisten ammattikorkeakoulujen kompetenssiuudistukselle.

Suomalaisille ammattikorkeakouluille annetussa ehdotuksessa korostetaan kestävän kehityksen periaatteiden tuntemista ja niiden edistämistä sekä toimimista vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteissa painotetaan myös omaan alaan liittyvää tiedollista osaamista sekä kestävyyshaasteiden ymmärrystä ja moninäkökulmaisuutta (Arene 2022).

Kaikki korkeakoulut on velvoitettu kestävän kehityksen edistämiseen, ja jokainen korkeakoulu ratkaisee tämän velvoitteen omalla tavallaan. Osa ammattikorkeakouluista tarjoaa aiheeseen liittyviä opintojaksoja. Osassa taas kestävän kehityksen teemat sisältyvät kestävän kehityksen toimintaan muutoin.

Entäs Humakissa

Humakin opetussuunnitelmauudistuksen lähtökohtana on ollut niin työelämän, opiskelijoiden kuin henkilökunnan kuuleminen. Yllättävän yksimielisiä ollaan oltu siitä, että kestävä kehitys tulee nosta uudessa opetussuunnitelmassa selkeämmin esille. Kestävän kehityksen teemoja tarjotaan osana ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja niin, että opintojaksoissa painotetaan Humakin erityisosaamisia. Yhteiset opinnot pyritään suunnittelemaan myös siten, että ne ovat toteutettavissa itsenäisesti ja/tai ryhmissä verkossa.

Alustavan suunnitelman mukaan Humakin Kestävän maailman kehittäjä –moduuli koostuu Ekososiaalinen sivistys ja saavutettavuus (5 opintopistettä) sekä Kohti kestävää maailmaa (5 opintopistettä) -opintojaksoista. Tässä kestävään kehitykseen keskittyvässä moduulissa opiskelija oppii kestävän kehityksen periaatteet ja osaa moduulin suoritettuaan soveltaa periaatteita. Tavoitteena on, että hän osaa myös etsiä kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja ja toimintamalleja niin työssään kuin arjessaan. Humakilaista ”tvistiä” kestävän kehityksen opintojaksoihin on saatu korostamalla erityisesti sosiaalisia ja kulttuurisia kestävyyshaasteita ja tunnistamalla niihin kuuluvien asioiden ja ongelmien moninaisuuden.

Kuvassa on vielä melko vehreä luontomaisema, jonka keskellä on pystyyn kuivunut puu.
YK:n kestävän kehityksen periaatteiden tavoitteet ovat monipuolisia. Yksi keskeisistä tavoitteista on toimiminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Humakin opintojaksoissa painotamme ekososiaalista sivistystä ja saavutettavuutta.

Lopuksi

Humakin opetussuunnitelmauudistuksessa pyritään huomioimaan niin kestävän kehityksen kansalliset kuin kansainväliset tavoitteet monipuolisesti. Suomalainen ammattikorkeakoulukenttä on nostanut korkeakoulujen yhteisiin tavoitteisiin kestävän kehityksen ja siihen liittyvien kompetenssien opettamisen. Kuten tiedämme, tarvitaan tietoja, taitoja ja arvoja, jotka tukevat muutosta. Korkeakoulut ovat tässä tehtävässä keskeisessä roolissa.

Lähteet:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2010. Viitattu 13.4.2022. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf

Arene 2022. Viitattu 13.4.2022. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Sustainable development goals. Viitattu 13.4.2022. https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/