Huteja ja Osumia Osallisuudesta -blogisarja: osa 1/4

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja , Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.3.2023
• Kirjoittaja: Hanna Kiuru, VTT, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.3.2023

HUTEJA JA OSUMIA OSALLISUUDESTA 1/4

Blogisarja haastaa lukijoitaan ottamaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin nuorten osallisuuteen liittyviin kysymyksiin, tapahtumiin ja ilmiöihin. Sarjan bloggauksissa käsitellään poleemisesti, mutta pilke silmäkulmassa tärkeitä kysymyksiä, viheliäisiä ongelmia tai aikalaishuomioita nuorten osallisuudesta. Jokaisen blogin lopussa annetaan viimeinen sana lukijoille kysymällä, onko blogin väite huti vai osuma.

Blogi 1 (28.3.2025) Väite: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa.
Blogi 2 (30.5.2023) Väite: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa.
Blogi 3 (15.6.2023) Väite: Digitalisaatio on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen.
Blogi 4 (16.6.2023) Väite: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Blogisarja on osa OKM:n rahoittaman Youth Participation – A key to an inclusive society -hankkeen toimintaa.

Väite 1: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa.

Taannoisessa SPR:n (2023) puoluejohtajien vaalitentissä kysyttiin muun muassa, miten nuorten osallisuutta voisi tehokkaimmin vahvistaa. Vastausvaihtoehdot olivat A) Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa on vahvistettava, B) On tuettava erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten harrastusmahdollisuuksia, C) Nuorille pitää tarjota enemmän tietoa kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta ja D) Nuoria on tuettava suuntaamalla varhaista tukea erityisesti huono-osaisille perheille. Yksikään puoluejohtajista ei valinnut vaihtoehtoa A. Kolme muuta vaihtoehtoa valitsi useampikin puoluejohtaja.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että vaihtoehdot B, C ja D eivät ole missään nimessä huonoja valintoja. Päinvastoin jokainen niistä on perusteltavissa oleva valinta. Mutta oikeasti, eikö tosiaan yksikään puolue ole valmis asettamaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa tehokkaimmaksi keinoksi vahvistaa nuorten osallisuutta? Hieman ilkeämielisesti voisi väittää, että vaihtoehto A on ainoa vaihtoehto, jossa nuoret olisivat itse toimijoita, subjekteja. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa nuoret ovat objekteja, joille annetaan harrastusmahdollisuuksia, tietoa tai varhaista tukea, mutta jotka eivät varsinaisesti itse pääse vaikuttamaan.

Vaihtoehtoa A puoltaa nuorisolain pykälän 24 toteamus, että ”kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.” (Nuorisolaki 1285/2006, §24.) Myös nuorisoalan kattojärjestö Allianssi pitää esillä lakiin kirjatun velvoitteen tärkeyttä ja tarjoaa tulevalle Suomen hallitukselle valmiita hedelmiä sen toteuttamiseksi. Allianssi esittää malleja, joilla nuorten osallisuuden rakenteita olisi mahdollista vahvistaa valtakunnallisesti sekä osana lainsäädännön valmistelua.

Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista käsitellään myös nykyisessä Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa eli tuttavallisesti VANUPOssa. VANUPOn toivoisi olevan puoluejohtajille tuttu dokumentti, jos nuorisolaki ehkä onkin jäänyt huomaamatta. VANUPOssa (2020, 35) todetaan, että ”nuorisotyön tulokulma on demokratiakasvatuksen edistämisessä ja nuorten osallisuutta koskevan tietoisuuden lisääminen: nuorten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua tulee laajentaa ja syventää, mikä edellyttää digitaalisten välineiden ja osallisuuden laatukriteerien edelleen kehittämistä, tunnetuksi tekemistä ja käyttöönoton tukemista, eri ryhmiin kuuluvien nuorten yhdenvertaisuus huomioon ottaen.” Tähän kirjautukseen peilaten vaihtoehdon C valinneilla meni tentti putkeen. Siltikin, eikö osallisuus kuitenkin ole jotakin enemmän kuin tietoa kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta? Eikö todellinen osallisuus ole tekoja ja vaikuttamista?

Osallistumisen portaat – pääseekö nuori päätöksenteon portaalle?

Osallisuutta kuvataan usein porrasmallilla. Näistä tunnetuimpia ovat Sherry Arnsteinin tikkaat (1969) ja Roger Hartin (1992) portaat. Valtiovarainministeriön verkkopalvelun Avoinhallinto.fi -sivuston mukaan osallistumisella tulisi pyrkiä jakamaan valtaa. Sivustolta löytyy myös englanninkielinen koonti erilaista osallisuusmalleista. Malleista toistuu ajatus siitä, että korkeimmalla osallisuuden portaalla tai kehittyneimmässä osallisuuden muodossa nuoret ovat mukana päätöksenteossa. Sivustoon peilattuna puoluejohtajien valinnat tehokkaimmaksi tavaksi vahvistaa nuorten osallisuutta vaikuttavat kunnianhimoisuuden varsin vaatimattomilta. Vaalien alla – kun kisataan siitä, keiden ajatuksilla yhteiskuntaa kehitetään seuraavalla hallituskaudella – jos koskaan odottaisi puolueilta kunnianhimoisia tavoitteita.

Nuorten osallisuus ei ole kiinni työkalujen tai mallien puutteesta (esim. Nuoret ja osallisuus). Päinvastoin. Nuorten osallisuutta on yritetty edistää lukuisilla hankkeilla, koulutuksilla ja tutkimuksilla. Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Iida Laurila ja Nuorten Akatemian toiminnanjohtaja Heikki Vuojakoski kritisoivat  Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (27.12.2022) nuorten osallistumismahdollisuuksien eroja eri kouluissa ja kunnissa. Laurilan ja Vuojakosken mukaan saatavilla ei myöskään ole tietoa siitä, miten moni nuori pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan tai onko nuorten mielipiteillä ylipäätään vaikutusta. Miten tämä voi olla näin vaikeaa?

Puolueiden vastuu nuorten osallisuudesta

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Lait ovat yhteiskunnan pelisäännöt. Ne kertovat yhteiskunnan arvoista ja raamittavat, miten yhteiskunnassa toimitaan. Nuorisolain lisäksi nuorten osallisuudesta säädetään muissakin laeissa. Esimerkiksi laissa hyvinvointialueista (2021, 32 §) säädetään, että ”aluehallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä”.

Lainsäätäjän tahtotila näyttäisi olevan kristallinkirkas. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia pitää edistää. Looginen päätelmä lainsäätäjän tahtotilasta on, että nuorten pitäisi voida vaikuttaa myös päätöksentekoon. Siksi uuteen eduskuntaan ja hallitusvastuuseen mielivien puoluejohtajien olisi pitänyt valita tentissä vaihtoehto A. Tämä vaihtoehto edustaa jatkumoa jo nuorisolaissa mainittuun nuorten mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn, toisin sanoen olla mukana poliittisessa päätöksenteossa heitä itseään koskevissa asioissa.

VÄITE: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa. Sinä päätät: huti vai osuma?

Lähteet:

Allianssi 2023. Nuorisoalan kattojärjestö esittää malleja, joilla nuorten ääntä vahvistetaan valtakunnallisessa päätöksenteossa. Uutiset 28.2.2023. Viitattu 9.3.2023. https://nuorisoala.fi/nuorisoalan-kattojarjesto-esittaa-malleja-joilla-nuorten-aanta-vahvistetaan-valtakunnallisessa-paatoksenteossa/

Laurila, Iida & Vuojakoski, Heikki 2022. Toteutuuko nuorten osallisuus Suomessa? Helsingin Sanomat, mielipidekirjoitus. Viitattu 9.3.2023.  https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009260790.html

Nuorisolaki 1285/2016. Viitattu 9.3.2023.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161285

Me first 2023. Roger Hart’s Ladder of Children’s Participation. Viitattu 9.3.2023. https://www.mefirst.org.uk/resource/arnsteins-ladder-of-participation/ Suora linkki kuvioon: https://www.cph.co.nz/wp-content/uploads/RogerHartLadderOfParticipation.pdf

Nuoret ja osallisuus 2023. Työkaluja ja toimintamalleja. Viitattu 9.3.2023. https://nuoretjaosallisuus.fi/tyokaluja/

Organizing Engagement 2023. Ladder of Children’s Participation. Viitattu 13.3.2023. https://organizingengagement.org/models/ladder-of-childrens-participation/

SPR 2023. Punaisen Ristin vaalitentti 2023. Avun maailma 1/2023, 13–17. Viitattu 9.3.2023. https://www.lehtiluukku.fi/lehti/avunmaailma/_read/01-2023/333760.html

The Citizen’s Handbook 2023. Arnstein’s Ladder of Citizen Participation. Viitattu 9.3.2023. https://www.citizenshandbook.org/arnsteinsladder.html

Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 202–2023: Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Viitattu 9.3.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162007/OKM_2020_2_VANUPO_fi_u.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtiovarainministeriön verkkopalvelu Avoinhallinto.fi 2023. Lasten ja nuorten osallisuuden ulottuvuudet. Viitattu 9.3.2023.  https://avoinhallinto.fi/kokemuksia/osallisuus/lasten-ja-nuorten-kuulemisesta/lasten-ja-nuorten-osallisuuden-ulottuvuudet/