Kognitiivinen ergonomia – arjen haasteita ja konkreettisia ratkaisuja | Harticle
Lue myös: Kognitiivisesta kuormituksesta kohti kognitiivista ergonomiaa
Hyvinvoiva Humak -hankkeessa kognitiivisen kuormituksen tunnistamisen kautta kuljetaan kohti kognitiivista ergonomiaa. Tässä harticlessa kuvataan edellisen harticlen tavoin kognitiivisen ergonomiaan keskittyvän kehittämisryhmän työskentelyn lähtökohtia.
Kehittämisryhmässä tunnistettiin hyvin niin arjen haasteita kuin konkreettisia ratkaisuja. Työtahdin koetaan kiihtyneen, viestinnän ruuhkautuneen ja viestinnän monikanavaisuus mietityttää. Työssä koetaan yksinäisyyttä ja kohdataan paljon eettisiä kysymyksiä. Niiden käsittelylle ei välttämättä löydy aikaa, ja kollegiaalinen tuki jää näin saamatta.
Keskustelussa tuotiin esiin, miten kuormitusta on osattu käsitellä esimerkiksi esihenkilön kanssa. Esihenkilö on auttanut työn rajaamisessa selkeämmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Apua on saanut tehtävien priorisointiin, jolloin on kirkastunut, mihin työntekijän on ollut olennaista lähteä mukaan, ja mistä on ollut mahdollista luopua.
Arjen johtaminen kaikkinensa ja erityisesti kehityskeskustelut nähtiin sellaisina kohtauspisteinä, joissa kognitiivisesta kuormituksesta puhutaan. Työaikasuunnitelman osalta keskusteltiin, miten tärkeää siihen on jättää työvuoden alussa kohdentamatonta työaikaa varmistamaan liikkumavaraa. Toisaalta kohdentamattomassa työajassa piilee myös ennakoimattoman kuormituksen riski. Se toteutuu, jos kohdentamatonta työaikaa sijoitetaan työntekijältä kysymättä uudenlaisiin työtehtäviin. Ryhmän keskustelussa korostuivat niin autonomian kuin ennakoinnin merkittävyys työhyvinvoinnin keskeisinä tekijöinä.
Asetettuihin tavoitteisiin tulisi olla valmiutta panostaa myös hankekauden jälkeen
Tietoisuuden lisääminen kognitiivisesta kuormituksesta ja ergonomiasta, niin käsitteiden kuin käytännön tasolla on iso askel. Aiheesta puhumisen ei tulisi olla minkäänlainen tabu, ja laajempikin työhyvinvointia käsittelevä puhekulttuuri olisi oltava arkea. Tällaisen kulttuurin vallitessa osataan ottaa arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla asia puheeksi myös silloin kun huomaa kollegassa ylikuormituksen merkkejä.
Tavoitteeksi esitetään, että kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin olisi vahvempi, ja resilienssin koettaisiin kasvaneen. Konkreettisena tuloksena toivotaan, että seuraavassa työhyvinvointikyselyssä kuormituksen tason voisi nähdä laskeneen.
Jo työhön perehdytykseen toivotaan jatkossa kuuluvan ohjausta kognitiiviseen ergonomiaan, konkreettisia keinoja kuormituksen vähentämiseen ja oman tilanteen puheeksi ottamiseen. Työn toivotaan koostuvan laajemmista kokonaisuuksista, kehittyvän suunnitelmallisemmaksi. Työajan tulisi kohdentua sinne, minne se on suunniteltu tai missä sitä tarvitaan.
Tärkeänä tulevaisuuden tavoitteena nähtiin, että työaikasuunnitteluun saataisiin automaattisesti sisällytettyä aikaa itsensä kehittämiselle. Tällä annettaisiin viesti, että jokaisella on oikeus ja velvollisuus kehittää itseään siihen varatulla työajalla.
Kehittämisryhmän tulevissa työpajoissa kognitiiviseen ergonomiaan liittyviä tavoitteita työstetään edelleen ja priorisoidaan suhteessa toisiinsa. Ryhmässä tunnistetaan miten kaikkia esiin nostettuja kuormitustekijöitä ei pystytä heti taklaamaan. Olennaista onkin, että ne teemat, mitkä yhdessä valitaan priorisoitaviksi, olisivat sellaisia mihin todella panostettaisiin niin hankekaudella kuin sen jälkeen.
“Olisi hyvää hyrinää!”
Kehittämisryhmäläisten tarttumapinta työhyvinvoinnin aiheisiin on hyvin laaja-alaista. Moni on toiminut erilaisissa työsuojelua edistävissä rooleissa ja työhyvinvoinnin hankkeissa. Esiin tuleekin halu olla mukana juuri siksi, että pitkäjänteinen toiminta työhyvinvoinnin eteen kiinnostaa ja moni tunnistaa edustavansa asiaan erilaisia tulokulmia työtehtävänsä kautta.
Ryhmässä on pitkään Humakissa jo toimineita, joilla on ymmärrystä jo aiemmin tehdystä kehittämistyöstä. Uudemmilla työyhteisön jäsenillä on hyviä kysymyksiä siitä, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Kehittämisryhmäläisten rohkeus tuoda esiin myös omakohtaisia kokemuksia niin työn kuormituksesta kuin hyvien käytänteiden löytämisestä tuo työskentelyyn syvyyttä.
Kognitiiviseen ergonomiaan liittyy vahvasti kokemus siitä, miten voimme luottaa itseemme, toisiimme ja koko organisaatioon. Hyvinvoiva Humak -hanketta läpileikkaavat tavoitteet osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi nojaavatkin ajatukseen, että tututkin työkaverit voivat tutustua paremmin. Tutustumisen myötä syntyy luottamus, ja luottamuksen pohjalta yhteinen arvopohjainen työskentely mahdollistuu.
”Mitä paremmin me tunnetaan toisemme, sen helpompaa meille on tehdä yhdessä töitä ja saavuttaa niitä asetettuja tavoitteita. Samoin se, mitä paremmin esihenkilöt tuntevat omat johdettavansa, sen helpompaa elämä työyhteisössä on.”
Kirjoittaja: Anniina Aunola, TaM, lehtori ja kehittäjä, Humanistinen ammattikorkeakoulu / Hyvinvoiva Humak -hanke
Julkaisupäivämäärä: 23.4.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kirjoitus jatkaa harticle-teemaa Hyvinvoiva Humak.
Lue myös:
Kognitiivisesta kuormituksesta kohti kognitiivista ergonomiaa
Avoin, yhteisöllinen ja hyvinvoiva työyhteisö 2025
Hyvinvoiva Humak on koko henkilökunnan hanke
Aivoille suotuisat työolosuhteet tukevat oppimista ja hyvinvointia
Miksi kehittää vuorovaikutusta tukevia rakenteita?
