Älyteknologian rajattomat mahdollisuudet – “Trenditiistai-blogisarja” osa 9

• Kirjoittaja: Arto Lindholm, VTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.4.2021

Tämä blogi on Trenditiistai-blogisarjan yhdeksäs osa. Uusi trendi julkaistaan joka tiistai. Trenditiistai jatkuu ainakin 4.5.2021 asti. Trenditiistain jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Tällä kertaa käsittelemme tekoälyn aiheuttamia mullistuksia. Kahdeksan aikaisempaa osaa on julkaistu 16.2.2021 (johdanto), 23.2.2021 (auditiivisuuden suosion nousu) 2.3.2021 (uushenkisyys), 9.3.2021 (alustatalous), 16.3.2021 (cancel-kulttuuri), 23.3.2021 (aikuisten harrastetoiminta), 30.3.2021 (polyamoria) ja 6.4.2021 (valmennetut elämät).

Älyteknologia on jo arkipäiväämme. Esimerkiksi minä ostin hiljattain marketista hammasharjan, jonka käyttöohjeeseen tutustuin vasta kotona. Ensin tuli yhdistää puhelin sovelluksen kautta hammasharjaan ja sitten kiinnittää puhelin seinään.  Puhelimen näytöltä voi mm. seurata, mitkä alueet ovat vielä harjaamatta. Puhelimeen tulee yhteenveto tilastotietoineen harjauksen onnistumisesta ja mahdollisista vääristä tekniikoista. Jos joku olisi 20 vuotta sitten sanonut, että minun tulee tulevaisuudessa ruuvata puhelin seinään voidakseni pestä hampaat, en varmaankaan olisi uskonut.

Jo nykyisin käytössä olevan tekoälyn avulla ihmiskunta pystyy optimoimaan, ennakoimaan ja automatisoimaan erittäin monia toimintoja. Nykyinen tekoäly kykenee ratkomaan yritysten ja organisaatioiden tarkoin rajattuja ongelmia, kuten esimerkiksi järjestelemään suuryrityksen logistiikan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hakukoneet ja roskapostisuodattimet ovat jo niin arkipäivää, ettei niitä enää tunnista tekoälyksi. Kasvojentunnistusohjelmat ja chatbotit kehittyvät vuosi vuodelta. Itseohjautuvat autot odottavat jo sarjatuotantoaan. (Lindgren 2019; Ruponen 2020.)

Kaikenlainen tutkimus- ja tietotyö muuttavat muotoaan. Tutkijat ja opinnäytetyöntekijät pystyvät pian keskittymään olennaiseen, kun tekoäly etsii tutkimussuunnitelman perusteella olennaisen kirjallisuuden. Tekoäly kykenee myös analysoimaan esimerkiksi asiakaspalautteita (Matintupa 2020).

Älyteknologian mahdollisuudet vaikuttavat niin loputtomilta, että vain mielikuvitus on rajana. Nykyinen tekoäly on kuitenkin vielä ”heikkoa” tai ”kapeaa”, eli se suoriutuu vain tarkoin rajatuista tehtävistä. Sen sijaan vahvalla tekoälyllä olisi jo maalaisjärjen piirteitä, eli jonkin asteinen ymmärrys ympäröivästä maailmasta eikä vain sille annetusta tehtävästä. Tiedeyhteisö ei kuitenkaan ole yksimielinen siitä, onko vahva tekoäly mahdollinen, kuinka nopeasti se tulee tai minkälainen tutkimuksen polku siihen johtaa. (Ailisto 2021; Heikkinen & Nieminen 2017.)

Älyteknologia käynnistää talouden uuden syklin

Suomen ehkä tunnetuin tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius (2017) tarkastelee laajoja yhteiskunnallisia muutoksia Kondratjevien aaltoteorian valossa. Tämän teorian mukaan yhteiskunnat ovat uudistuneet teollisen vallankumouksen jälkeen 30-40 vuoden sykleissä uuden teknologian syrjäyttäessä vanhan.  Kaikkien syklien välissä on ollut pitkä ja syvä talouslama, kunnes uusi teknologia on nostanut talouden jälleen aallonharjalle. Ensimmäinen sykli käynnistyi höyrykoneen keksimisen myötä, toinen rautateiden ja terästeollisuuden, kolmas sähkön yleistymisen ja neljäs autoistumisen ja petrokemian myötä. Meille tutuin informaatioteknologian sykli käynnistyi 1970-luvulla. Tämä on nyt hiipumassa. Tilalle on nousemassa sellainen älyteknologian sykli, joka ei käytä fossiilisia polttoaineita ja pyrkii kaikessa säästämään luonnonvaroja.

Wileniuksen sovellus ”Kondratjevin aalloista” on samantapainen kuin taloustieteilijä Joseph Schumpeterin (2009) ajatus luovasta tuhosta. Kapitalistinen järjestelmä edellyttää aika ajoin tapahtuvaa talouskriisiä, jotta vanha järjestelmä tuhoutuu ja tuhkasta versoo täysin uuteen teknologiaan nojautuva talous. Esimerkiksi 1990-luvun lama tuhosi lukemattomat vanhat yritykset ja tilalle nousi informaatioteollisuuteen nojatutuva uusi talous. Wileniuksen mukaan jo finanssikriisi oli merkki tuon talouden vetovoiman hiipumisesta. Hänen mukaansa talous nousee uuden aallon harjalle juuri älyteknologian vetämänä.

Jos ja kun Wileniuksen näkemys pitää paikkansa, Suomen olisi järkevää kiihdyttää talouden rakennemuutosta kohti ”ekologista modernisaatiota” tai ”vihreää siirtymää”. Älyteknologialla on tässä rakennemuutoksessa keskeinen rooli. Sen avulla voimme parantaa huomattavasti ekotehokkuuttamme eli luonnonvarojen ja energian kulutusta yhtä tuotettua bruttokansantuoteyksikköä kohti. Älyteknologian avulla on esimerkiksi mahdollista luoda myös maaseudulle energiaomavaraisia alueita, mikä madaltaa maaseudulle rakentamisen kynnystä (ks. Leiwo 2018). Älyteknologian avulla liikkumisen tarve vähenee ja itseohjautuvat autot vähentävät autojen omistamisen tarvetta.

Tekoälyn riskit

Tekoälyn nopea kehitys on kuitenkin synnyttänyt myös pelkoja. Monet tunnetut ja varteenotettavat henkilöt ovat varoittaneet ihmiskuntaa siitä, että tekoäly lopulta ottaa ihmisen haltuunsa tavalla tai toisella. Pelkona on ollut, että tekoäly valjastaa ihmisen eräänlaiseksi kotieläimekseen tai lemmikikseen. Näitä varoituksia ovat esittäneet mm. Elon Musk, Bill Gates ja Stephen Hawking. Optimistisimmat puolestaan ajattelevat, että tekoäly vapauttaa ihmisen tekemästä asioita, joita ihmisen ei ole mielekästä tehdä. (Jääskeläinen 2019, 10.)

Kaikki tekoälyn riskit eivät ole tulevaisuudessa tapahtuvia apokalyptisiä ennustuksia, vaan ovat mitä suuremmassa määrin tätä päivää jo nyt. Esimerkiksi demokratian kannalta on huolestuttavaa jo nyt, että sosiaalisen median sisällöistä näytetään käyttäjälle vain häntä miellyttävää sisältöä. Näin sosiaaliseen mediaan syntyy kuplia, joissa ei juurikaan muodostu moniäänistä ja moninäkökulmaista keskustelua Tekoälyn avulla voidaan luoda myös erittäin uskottavia feikkivideoita (engl. deepfake). (Euroopan parlamentti 2021.) Ihmisten on yhä vaikeampi hahmottaa, mikä on oikeasti totta.

Älyteknologian on ennustettu syövän monenlaisia työpaikkoja. Esimerkiksi koodareita ei pian tarvita enää lainkaan, kun tekoäly kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Hurjimmat ovatkin visioineet, että lähivuosikymmeninä tekoäly selviää kaikista logiikkaa vaativista tehtävistä ihmistä paremmin. Siitä tulee jopa ihmistä parempi muusikko, kirjailija ja taitelija, vaikka luovien ammattien luultiin pitkään olevan turvassa tekniseltä kehitykseltä.

Tekoäly saattaa alkaa tuottaa yhä kehittyneempää tekoälyä niin nopeasti, että voidaan puhua pystysuorasta kehityksestä. Tässä visiossa tekoäly saavuttaisi lopulta äärimmäisen tietoisuuden tason eli singulariteetin, jota ihminen ei voisi enää ymmärtää. Vahvasta tekoälystä on vain lyhyt matka singulariteettiin. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että singulariteetti saavutetaan lähitulevaisuudessa – useimmat kuitenkin jarruttelevat innokkaimpia visionäärejä. (Nikula 2018; Rainisto 2018.) Tuskinpa olen ainoa, joka näkee singulariteetin mahdollisuuden yhtä aikaa pelottavana ja kiehtovana.

Minä ja älyteknologia

Itse havahduin älyteknologian läpimurtoon shakkiharrastukseni kautta. Ihmispelaajilla ei ole ollut enää pitkiin aikoihin mitään mahdollisuuksia parhaita tietokoneohjelmia vastaan, joita kehiteltiin matemaatikkojen ja shakkimestareiden yhteistyönä. Paras näistä ohjelmista oli nimeltään Stockfish, mutta sekin oli vasta ensimmäisen polven shakkiohjelma.

Koko tekniikkaa ja shakkia seuraava maailma kohahti 6.12.2017. Tuona päivänä Google julkaisi AlphaZero-tekoälynsä. Ohjelmaan syötettiin vain shakin säännöt – ei mitään muuta. Ohjelma pelasi neljässä tunnissa itseään vastaan kymmeniä miljoonia pelejä. Tuossa ajassa AlphaZero oppi kaiken, minkä ihminen oli oppinut satojen vuosien aikana shakin evoluutiossa ja julkaissut miljoonissa shakkikirjoissa. Lisäksi AlphaZero kehitti täysin uusia strategioita. AlphaZero oli täysin ylivoimainen myös Stockfishia vastaan: sadan pelin ottelu päättyi AlphaZeron hyväksi voitoin 28-0.

AlphaZeron ylivoima kiihotti mielikuvitustani suunnattomasti. AlphaZero ei enää tarvinnut edes parhaiden suurmestareiden ohjeita, vaan loi itse omat ohjeensa.  Ymmärrän toki, että shakki on pohjimmiltaan erittäin rajattu tehtävä, jossa kaikki tapahtuvat sijoittuvat 64 ruudun sisään. Olemme kuitenkin vasta teknisen kehityksen alkutaipaleella ja on kiehtovaa ajatella, mihin itseoppiva älyteknologia eli koneoppiminen ja ihmisaivoja simuloivien neuroverkkojen kehitys lopulta johtaa.

Lopuksi

Tekoäly on vielä toistaiseksi melko tyhmää. Tekoälyn avulla voidaan kuitenkin tehdä lukemattomat asiat paremmin, tehokkaammin ja fiksummin. Lisäksi tekoäly auttaa ihmisiä tekemään hyviä päätöksiä.  Lähes kaikilla vähänkin isommilla työpaikoilla tutkitaan, miten tekoälyratkaisut voivat tehostaa yrityksen toimintaa. Tarkasti rajatuissa tehtävissä, kuten vaikkapa shakissa, itseoppiva koneäly pystyy uskomattoman syvällisiin ja monimutkaisiin suorituksiin.

Lisäksi tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän myös hoitotyössä. Kun esitetään kysymys ”kuka hoitaa vanhenevaa väestömme”, niin vastaus voi hyvinkin olla robotiikka. Roboteista voidaan jo nykytekniikalla tehdä hieman ihmistä muistuttavia ja tulevaisuudessa ne voivat olla hyvinkin ”inhimillisiä”. Tällöin syntyy monenlaisia eettisiä pulmatilanteita. Onko esimerkiksi oikein puijata muistisairasta tai vammaista lasta luulemaan, että häntä hoitaa oikea ihminen eikä tekoäly (Nortio 2018)?

Entä tulisiko tekoälyllä, esimerkiksi hoivarobotilla, olla mitään oikeuksia?  Hoivarobottiin kertynyt data syntyy robotin, hoivan saajan, omaisten ja hoitohenkilöstön vuorovaikutuksessa ja jokaisella niistä on omat intressinsä. Tulisiko siis autonomisella, näkevällä ja kuulevalla robotilla olla omia oikeuksia?

Lue trenditiistain seuraava julkaisu aiheesta leikillisyys.

Lähteet

Aalto 2021. Taidetta ja tekoälyä. Aalto-yliopiston uutisia. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/taidetta-ja-tekoalya Viitattu 31.1.2021.

Ailisto, Heikki 2021. Viisi asiaa tekoälystä, jotka sinun pitäisi tietää. Heikki Ailiston blogi VTT:n blogisarjassa. https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/viisi-asiaa-tekoalysta-jotka-sinun-pitaisi-tietaa. Viitattu 7.4. 2021.

Euroopan parlamentti 2021. Tekoäly: mahdollisuuksia ja uhkia. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200918STO87404/tekoaly-mahdollisuuksia-ja-uhkia. Viitattu 9.4.2021.

Heikkinen, Seppo & Nieminen, Joni 2017. Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/04/tekoaly-muuttaa-maailman-pian-se-tekee-jopa-laakarin-ja-juristin-toita. Viitattu 8.4.2021.

Jääskeläinen, Atte 2019. Mitä tapahtuu huomenna kun tekoäly poistaa järjettömyydet? Helsinki: Wsoy.

Leiwo, Hanne 2018. Energiaomavarainen alue suunnitteilla Seinäjoelle – yritykset tuottaisivat, jakaisivat ja käyttäisivät itse energiansa. Hannele Leiwon artikkeli Ylen uutisissa 24.9. 2018. https://yle.fi/uutiset/3-10420309. Viitattu 8.4.2021.

Lindgren, Jaakko & Mokka, Roope & Neuvonen, Aleksi & Toponen, Antti 2019. Digitalisaatio. Murroksen koko kuva. Tammi: Helsinki.

Matintupa, Minna 2020. Tekoäly nuuskii asiakaspalautetta ja kertoo siitä johtajille – paljasti sähköyhtiölle, että asiakkaat eivät ymmärrä laskujaan. https://yle.fi/uutiset/3-11177475. Viitattu 8.4.2021.

Nikula, Jouni 2018. Tekoälyn uskotaan tuovan ihmiselle supervoimat – Samalla ihmiskunta joutuu kohtaamaan yhden ehkä suurimmista uhistaan. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/554483. Viitattu 9.4.2021.

Nortio, Jukka 2018. Tekoäly tuo älykkäät apulaiset hoitotyöhön. https://www.erillisverkot.fi/tekoaly-tuo-alykkaat-apulaiset-hoitotyohon/?post_date=20210122141200. Viitattu 8.4.2021.

Rainisto, Sami 2018. Google-futuristi vahvisti: Singulariteetti tapahtuu vuonna 2029 – ”Meistä tulee seksikkäämpiä”. Sami Rainiston artikkeli Tekniikan maailmassa 16.3.2017. https://tekniikanmaailma.fi/google-futuristi-vahvisti-singulariteetti-tapahtuu-vuonna-2029-meista-tulee-seksikkaampia/. Viitattu 8.4.2021.

Ruponen, Olli 2020. Tekoälyn hyödyntäminen asiakaskokemuksen kehittämisessä.  Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Schumpeter, Joseph 2009. Luovan tuhon prosessi. Tiede ja edistys (34) 1, 3.

Wilenius, Markku 2017. Kuudes aalto. Helsinki: Otava.