Puhevammaisten viikko 4.-10.10.2021 – Humak julkaisee päivittäin blogeja, videoita ja kirjoituksia
Puhevammaisten viikkoa vietetään Suomessa tänä vuonna 4.-10.10.2021 teemalla Minä kerron. Viikko tuo esiin tietoa puhevammoista, puhevammaisten omaa ääntä, tarinoita ja onnistuneita apuvälineratkaisuja. Humakissa puhevammaisten viikko sisältää henkilökunnan ja opiskelijoiden julkaisuja ja ohjelma on uutisen lopussa.
Humak julkaisee Puhevammaisten viikon aikana aiheeseen liittyviä kirjoituksia, videoita, haastatteluja, kuvia ja muuta materiaalia. Humakista valmistuu tulkkauksen, monikanavaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ohjaamisen asiantuntijoita.
Kerromme tässä jutussa pähkinänkuoressa puhevammaisuuden käsitettä ja kerrotaan myös puhetta korvaavista ja tukevista menetelmistä sekä läheisten ihmisten tärkeydestä. Lisäksi annetaan kommunikoinnin oikeuksiin liittyvää tietoa.
Päiväkohtainen Humakin ohjelma linkkeineen on asiantuntijatekstin jälkeen.
Puhevammaisuudesta
Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus kommunikointiin ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Oikeus perustuu lakeihin ja ihmisoikeussopimuksiin. YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa 19. artiklassa sanotaan:
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta. (Ihmisoikeusliitto 2021)
Suomessa on noin 65.000 ihmistä, joilla on ongelmia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä (Tikoteekki 2021).
Puhevammaisella ihmisillä on kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen haasteita. Puhevammaisuuden sijasta puhutaan puhevammaisuuden kirjosta. Puhevamma voi johtua eri syistä kuten sairastumisesta tai vammautumisesta ja syynä voi olla myös kehityksellisen tai synnynnäinen. Puhevamman aiheuttaja voi esim. olla CP-vamma, erilaiset neurologiset sairaudet ja häiriöt, kehitysvamma, MS- ja ALS- tauti, aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat. Syy puheen tuottamisen pulmiin voi olla myös ihmisen sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät ongelmat.
Puhetta korvaavat tai tukevat menetelmät
Jos ihmisellä on syystä tai toisesta ongelmia tuottaa puhetta, löydetään kommunikointikeinoja, jotka joko korvaavat, täydentävät tai tukevat puhetta ja sen ymmärtämistä. Näitä keinoja kutsutaan AAC- menetelmiksi (Augmentative and Alternative Communication). AAC- viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi tukiviittomia, kuvia ja blisskieltä. Kuvien ja blisskielen käytön apuvälineinä toimivat mm. kommunikointitaulut ja -kansiot, erilaiset kommunikointi- ja kuvaohjelmat tai puhelaite. Toimintatapoja valitaan aina puhevammaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. (Papunet 2021.)
Muilla ihmisillä on tärkeä rooli
Kommunikoinnin sujuvuuden kannalta puhevammaisen ihmisen läheisten asenne, taito ja osaaminen ovat avainroolissa, koska niiden avulla kohtaaminen, ymmärtäminen ja aito dialogi pääsevät syntymään. Muiden ihmisten on hyvä myös itse käyttää puhetta korvaavia tai tukevia kommunikointimenetelmiä kommunikoidessaan puhevammaisen ihmisen kanssa.
Oma läsnäolo on tärkeintä, jotta yhteys löytyisi. Ei mietitä muita asioita, annetaan toiselle aikaa eikä täytetä hiljaisuutta, tehdään selväksi, että viesti on huomattu ja viestitään sopivalla tavalla. Varmistetaan myös, että on ymmärtänyt oikein sen, mitä toinen on kertonut. Yhteisen kielen käyttö voi vaatia enemmän aikaa, mutta sen voi aina löytää. On hyvä ottaa käyttöön monipuolisesti eri multimodaalisen kommunikointikentän keinoja kuten omaa fyysisyyttä (puhe, eleet, prosodia, kasvonilmeet, äänet) ja ympäristöä (esineet, laitteet, tila, teknologia, liike, paikka).
Oikeus tulkkauspalveluun
Puhevammaisella ihmisellä on oikeus tulkkauspalveluun vähintään 180 tuntia vuodessa. Kela vastaa tulkkauspalvelun kustannuksista ja järjestämisestä. Puhevammaisten tulkkauspalvelukeskus myöntää oikeuden palveluun ja välittää asiakkaille tulkkeja. (Kela 2021.)
Lähteet:
Ihmisoikeusliitto 2021. https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Kela 2021. https://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-pikaopas
Papunet 2021. https://papunet.net/tietoa/puhetta-tukeva-taydentava-ja-korvaava-kommunikointi-eli-aac
Tikoteekki 2021.https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhevammaisuuden-kirjo/
Teksti: Lena Segler-Heikkilä, yliopettaja.
Humakin puhevammaisten viikon ohjelma
4.10.2021 Viikon taustoitus
Lena Segler-Heikkilä, yliopettaja johdattelee uutisen tekstiosuudesssa (yllä) puhevammaisten viikolle.
Puhekuplavideo (YouTube): Tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus, Humak (Kuopio)
Karoliina Miettinen & Lena Segler-Heikkilä, Tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden mietteitä.
5.10.2021 Blogi ja video
Lena Segler-Heikkilä, yliopettaja, video Seppästen ryhmän jäsenistä
Video (YouTube): Kommunikointimenetelmät
6.10.2021 Sanapilvet ja Tiesitkö puhevammaisuudesta -infopaketti
Tanja Gavrilov, lehtori, opiskelijaryhmän tuottama sanapilvi:
Karoliina Miettinen, koulutussuunnittelija, Tiesitkö puhevammaisuudesta -infopaketti:
| Tiesitkö puhevammaisuudesta, että … |
| – Puhevammaisella henkilöllä on lakisääteinen oikeus tulkin käyttöön |
| – Tulkin käyttäminen edellyttää, että henkilöllä on jokin toimiva kommunikointikeino |
| – Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö voi olla kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. |
| – Tulkkausta voi tarvita työssä, opiskelussa, harrastamisessa, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai muussa arjen toiminnassa. |
| – Tulkkauspalvelu voi olla esimerkiksi: o Epäselvän puheen selventämistä o Kirjoitetun viestin tulkkausta puheeksi o Puheen tulkkausta kirjoitukseksi o Bliss-kielisten viestien tulkkausta o Erilaisten graafisten merkkien tulkkausta o Viittomien käyttöä puheen tukena o Ilmeiden, eleiden ja kehonkielen tulkintaa |
| – Puhevammaisten tulkkaus on ainutlaatuinen järjestelmä koko maailmassa. Samanlaista lakisääteistä palvelua ei ole missään muualla.
Lähteet: papunet.net ja kvps.fi |
7.10.2021 Blogi
Hanna-Kaisa Turja, lehtori, blogiteksti
8.10.2021 Video ja blogi
Marjukka Nisula, lehtori, blogiteksti
Lue blogi: Kielellisen saavutettavuuden osaaminen Ydinasia -hankkeen tavoitteena
Tietoa puhevammaisten viikosta muualla verkossa:
https://www.puhevammaistenviikko.fi/
https://www.puhevammaistenviikko.fi/tapahtumat/
https://www.puhevammaistenviikko.fi/muut-tapahtumat/
https://www.puhevammaistenviikko.fi/videot-ja-materiaalit/
Tietoa puhevammaisuudesta:
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n ja LapCI ry:n yhteistyöhanke/Tietoa ja tukea kuulovammaisen lapsen vanhemmille:
Jokapäiväisiä viittomia:
http://www.kantti.net/viittomakieli/viittomakommunikaatio-4
Tietoa puhetta korvaavista keinoista:
Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki: Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia kommunikoida yhteisössään ja yhteiskunnassa.
Tikoteekki-verkosto: Suomessa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarjoavat Tikoteekki-verkostoon kuuluvat erikoissairaanhoidon yksiköt.
Tutustu opintoihin Humakissa:
Tulkki (AMK), tulkkaus ja kommunikaation ohjaus, monimuotototeutus -opintoihin Kuopiossa (linkki ulkoisille sivuille).
Humak tarjoaa Tulkki (AMK) -koulutusta Helsingissä ja Kuopiossa ja Tulkki (ylempi AMK) ja EUMASLI, (Master) -tutkinnot. Opintoja voi suorittaa myös Humakin avoimen AMKin opintoina.
Toimitus: Marika Stam.
2021-10-04 08:00:34
